Demari otsikoi eilen, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen olisi väittänyt pelkoa työttömien parhaaksi työllistäjäksi. Vartiainen sanoo nyt Kotimaa24:lle, ettei ole sanonut mitään tämän tapaistakaan puhuessaan viime perjantaina eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa.
– Kerroin seminaarissa, että monissa pohjoismaisissa tutkimuksissa on havaittu erilaisten aktivointitoimien nostavan ihmisten työllistymistodennäköisyyttä jo etukäteen, ennen kuin aktivointitoimet edes alkavat. Tätä kutsutaan joskus tutkijoiden parissa uhkaefektiksi tai pelote-efektiksi. Mistään pelkäämisestä siinä ei silti tietenkään ole kysymys.
Vartiainen puolustaa sosiaaliturvan vastikkeellisuutta, koska pitää sitä kannustavana. Ajatuksen sosiaaliturvan muuttamisesta vastikkeelliseksi nosti esiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) Vastikkeellisuus tarkoittaisi, että saadakseen työttömyysturvaa työttömän pitäisi antaa yhteiskunnalle jonkinlainen työpanos tai osallistua esimerkiksi elämänhallintaa ylläpitävään päivätoimintaan.
Työttömyysturvan vastikkeellisuutta perustellaan työttömien psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisellä sekä yksinäisyyden vähentämisellä ja syrjäytymisen ehkäisyllä. Toisaalta ehdotusta on kritisoitu vahvasti, koska sen uskotaan vääristävän työmarkkinoita ja syrjäyttävän työvoimaa avoimilta työmarkkinoilta. Lisäksi työttömyysturvan vastikkeellisuuden pelätään nöyryyttävän jo ennestään vaikeassa asemassa olevia työttömiä ja antavan yrityksille halpatyövoimaa.
Mitä tästä kaikesta ajattelee Merimieskirkon pastori, dosentti Kari Latvus, joka on kirjoittanut ja kertonut julkisuudessa avoimesti Diakonia-ammattikorkeakoulusta saamistaan potkuista, työttömyysjaksostaan ja siihen liittyneestä epätoivosta?
– Pelkän kepin tarjoaminen työttömille on huono ajatus. Nykyinen suomalainen työttömyysturvajärjestelmä on kuitenkin kankea ja kaipaa kehittämistä kannustavampaan suuntaan, sanoo Latvus.
Latvuksen mielestä ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on eräänlainen kultainen vankila. Työttömyysjakson aikana työntekoon ei kannusteta taloudellisesti. Ja mikäli ihminen saa yrittäjänä vaikka pienenkin palkallisen työkeikan, hän menettää työttömyysturvan kokonaan.
– Todellista kannustamista työhön olisi se, että pienimuotoinen yrittäjyys ja ansiosidonnainen työttömyysturva sovitettaisiin yhteen. Nyt systeemi ei salli tällaista, vaan vaatii yritteliäältä ihmiseltä totaaliloikan työttömyysturvan ulkopuolelle. Se on puolestaan taloudellisesti monille mahdotonta, koska esimerkiksi uuden yrittäjän starttiraha on minimaalinen verrattuna ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, Latvus sanoo.
Työttömyysturvan vastikkeellisuutta Latvus pitää hyvänä vain siinä tapauksessa, jos työtön pääsee tekemään itselleen mielekkäitä töitä tai osallistumaan mielekkääseen vapaaehtoistoimintaan. Tällöin tekeminen toimii hyvänä terapiana ja auttaa työtöntä myös verkostoitumaan. Jos ihminen pakotetaan työhön, joka on hänelle vastenmielistä, siitä ei Latvuksen arvion mukaan seuraa mitään hyvää.
– Yleensä ottaen ihmiset innostuvat enemmän siitä, että heille luvataan jotakin, kuin siitä, että heitä uhkaillaan ja pelotellaan