Tekeekö kirkolliskokous päätöksiä Etelä-Suomen ehdoilla?

kirkolliskokousDSC_0518

Kirkolliskokouksen maallikkoedustaja Paavo Eero sanoo Rauhan tervehdys -lehdessä (8.12.), että kirkon virkaa edustavat henkilöt eivät kirkolliskokouksessa juurikaan kysele maallikkoedustajien ajatuksia.

– Niitä on rohjettava tarjota. Etelä vie ja pohjoinen vikisee, tämä kuvannee parhaiten keskustelukulttuurin pysähtyneisyyttä kirkolliskokouksessa, totesi Pellosta kotoisin oleva maatalousinsinööri, kanttori Paavo Eero, kun lehti kyseli Oulun hiippakunnan kirkolliskokousedustajien mielipiteitä kirkolliskokoustyöskentelystä.

Kirkolliskokoukseen valitaan uudet edustajat helmikuussa 2012. Nelivuotiskauden päättyessä Oulun hiippakunnan maallikko- tai pappisedustajilta pyydettiin kouluarvosanaa kirkolliskokoustyöskentelystä. Numeroarvion antoi yksitoista edustajaa, ja keskiarvoksi tuli 7,5.

Edustajat kokivat pystyneensä vaikuttamaan kuluneella kaudella esimerkiksi kirkon hallinnon ajanmukaistamiseen, kirkkoherran vaalitavan muuttamiseen, kummien määrään sekä ohjeisiin, jotka koskivat rukoilemista parisuhteensa rekisteröineiden kanssa.

Kirkolliskokouksen päätöksentekoprosessia kuvailtiin hitaaksi, mutta toisaalta koettiin, että asioihin perehtymiseen oli jäänyt riittävästi aikaa.

Lue Riitta Hirvosen kirjoittama juttu Oulun seurakuntien julkaisemasta Rauhan Tervehdys -lehdestä.

Edellinen artikkeliKielitieteilijä Janne Saarikivi puolustaa kansankirkollisuutta
Seuraava artikkeliEspoon seurakunnat varasivat ison rahan syrjäytymisen ehkäisyyn