Kotimaa24 kertoi eilen väitöstutkimuksista, jotka kritisoivat mikrolainojen merkitystä köyhyyden vähentämisessä. Bangladeshiin keskittyvän tutkimuksen mukaan lainat saattavat jopa johtaa velkakierteeseen.
– Mikrolainojen alkuperäinen tarkoitus olikin lisätä tietoutta, nyt niiden antajat vain lainaavat rahaa, aiheesta väittelevä Mohammad Jasim Uddin sanoo.
Yhteisvastuu-keräys tuki vuonna 2012 Kirkon Ulkomaanavun kautta Ugandassa kyläyhteisöjen omia säästö- ja lainaryhmiä.
– Väitöstutkimuksessa tulevat esiin samat asiat jota olemme Kirkon Ulkomaanavun laina- ja säästöhankkeissa sekä kyläpankeissa korostaneet, viestintäpäällikkö Maija Sankari Ulkomaanavusta sanoo.
– Pelkkä lainan antaminen ei ratkaise tilannetta, vaan siinä täytyy olla koulutusta mukana.
Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa Yhteisvastuukeräyksen varoilla säästöryhmien jäseniä perehdytetään muun muassa yleisiin taloustaitoihin, kuten säästämiseen ja talouden suunnitteluun. Tukea annetaan myös elämäntaidoissa sekä traumaattisten kokemusten käsittelyyn.
Tämän lisäksi säästö- ja lainaryhmän jäsenet voivat tarpeeksi rahaa säästettyään saada ryhmältä lainan.
– Tässä mallissa ryhmän jäsenet saavat siis lainan itseltään, eikä ulkopuoliselta rahoittajalta, Sankari selventää.
Alun perin mikrolainojen ajatukseen on kuulunut saajan tukeminen ja valistaminen, mutta myöhemmin mukaan on tullut kaupallisiakin toimijoita.
– Ulkopuolelta tuleva laina ei välttämättä ole huono asia, jos siihen yhdistyy koulutusta, eikä kyseessä ole voiton tavoitteluun perustuva toiminta.