– Halusimme nostaa lasten puolta erotilanteissa esiin, perheneuvoja Piia Vainio sanoo.
– Yleisesti ajatellet lapset jäävät helposti aikuisten erokriisin varjoon, vaikka samalla lailla lapsillakin on tarve käydä eron aiheuttamia tunteita läpi.
Lasten eroryhmässä elämänmuutosta käsitellään luovan ilmaisun keinoilla.
– Tarkoitus on käyttää leikkiä, tarinoita, ryhmätöitä. Sellaisia välineitä, jotka ovat luontaisia lapsille, Piia Vainio kertoo.
Oma merkityksensä on myös sillä, että ryhmässä on samanikäisiä, samassa tilanteessa olevia lapsia.
– Vertaistuki avaa silmät siihen, ettei lapsi ole yksin kokemassa vanhempien eroa.
Eroryhmään sisältyy ennaltaehkäisevä ajatus, eli mukaan voi tulla sellainenkin lapsi, joka ei vielä oireile vanhempien eron takia.
– Jos lapsi oireilee kovastikin, voi olla tarvetta hakea lapselle henkilökohtaista apua. Eroryhmässä on se ajatus, että ihan jokaisella lapsella voi olla halua käydä läpi omia ajatuksia eroon liittyen.
– Tärkeää on, että lapsella on itsellään halu tulla ryhmään mukaan, Pia Vainio sanoo.
Kirkon perheneuvonnan piirissä lasten eroryhmiä toteutetaan yleensä yhteistyössä kuntien kanssa. Yhteistyönä järjestettyjä lasten eroryhmiä on monella paikkakunnalla eri puolilla Suomea, kertoo johtaja Päivi Kähkönen kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioista.
– Kirkon perheneuvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen asemaan eroprosessissa. Vaikka lapsi ei faktisesti olisikaan asiakkaana, niin lapsinäkökulma on kokoajan esillä.
Kotkan alueen eroryhmistä kertoi ensimmäisenä
Kymen Sanomat
.
Kotka-Kymin seurakuntayhtymän lasten eroryhmässä on vielä muutama paikka vapaana. Lisätietoja täältä