Kari Mäkinen katsoo Kotimaa24:n haastattelussa argentiinalaisen paavin valinnan viestivän osaltaan siitä, että kristinuskon painopiste on asettumassa globaaliin etelään.
– Tavat, joilla eurooppalaisesta kristillisyydestä käsin on totuttu arvioimaan eri suuntauksia, eivät välttämättä olekaan enää relevantteja, kun konteksti on toinen, Mäkinen kommentoi sitä, että uusi paavi Franciscus on ensi kertaa kotoisin Latinalaisesta Amerikasta ja Argentiinasta.
Mäkinen ei tuntenut edes nimeä Jorge Mario Bergoglio ennen tämän valintaa paaviksi. Paavin tuntemattomuudessa on Mäkisen mielestä hyvä puolensa: Ihmiset voivat suhtautua häneen avoimin mielin vailla ennakkokuvia.
Mäkinen myös muistuttaa, että välttämättä paavin aiemmasta toiminnasta ei voi päätellä, miten hän toimii Rooman piispan virassa.
Edellinen paavi Benedictus XVI tunsi saksalaisena hyvin luterilaiset kirkot.
– Nyt ollaan varmaan siinä suhteessa vähän erilaisessa tilanteessa, että millä tavalla uusi paavi tuntee ja millaisesta ikkunasta hän katsoo luterilaisuutta. Suomen luterilaisen kirkon suhteet Roomaan ovat aika lailla vakiintuneet ja kiinteällä pohjalla. En osaa ajatella, että tässä suhteessa tulisi mitään isoja muutoksia, Kari Mäkinen arvioi.
Mäkinen nostaa esiin kolme uuteen paaviin vahvasti liitettyä asiaa: yhteyden vapautuksen teologiaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja köyhyyden puolustamiseen, Franciscus-nimen liittymisen myös luomakunnan kunnioittamiseen sekä sen, että paavin oletetaan puhuvan yksinkertaisesti ja maanläheisesti, miten kirkkojen ylipäänsäkin pitäisi tänä aikana puhua.
Paavi Benedictus XVI:n eroa Mäkinen pitää viisaana ratkaisuna, sillä perusteella, että nykyinen emerituspaavi ilmoitti voimiensa olevan niin vähäiset, ettei viran hoitaminen olisi enää täysipainoisesti mahdollista.
Pitääkö arkkipiispa Mäkinen selvänä, ettei edellisen paavin väistymiseen liity mitään tähän saakka tuntemattomia tekijöitä?
– Ei minulla ole mitään syytä ajatella erityisen epäluuloisesti.