Itsevaltaisilla johtajilla ollut iso rooli islamismin hillitsemisessä

Lähi-Idän alueen itsevaltaiset poliittiset johtajat ovat suitsineet tehokkaasti islamistista liikettä, sanoo professori Hannu Juusola. Arabinationalismia edustavat hallitukset ovat edistäneet maallistumista ja suosineet maltillista islamia. Vallankumousta ajaneita islamisteja on tukahdutettu myös väkivaltaisesti. Juusola nostaa vahvan johtajan mallista esimerkiksi Egyptin ohella myös Syyrian.

– Jos heitä ei olisi ollut, islamismin eri suuntauksia edustavat puolueet olisivat nousseet valtaan. On eri asia onko tämä ollut hyvä asia. Se, että tilanne ei ole päässyt normaalilla tavalla purkautumaan on ollut demokratian kannalta tavattoman negatiivinen piirre. Itsevaltaiset johtajat ovat käyttäneet islamismin uhkaa myös hyväkseen pysyäkseen vallassa, Juusola toteaa.

Tukahduttamistoimet ovat hänen mukaansa myös lisänneet radikalisoitumista. Eräs syy kehitykseen on ollut muun opposition hajottaminen.

– Islamismia on ollut vaikeampi tukahduttaa, koska se kytkeytyy olennaisesti moskeijasysteemiin, johon on vaikeampi puuttua.

Mikäli Egyptiin saadaan vapaat vaalit, islamistien poliittinen merkitys tulee Juusolan mukaan nousemaan.

– Sama koskee myös Tunisiaa. Islamilaiseen vallankumoukseen en usko, vaikka toki sellainen voisi olla jossain olosuhteissa mahdollista.

Islamistinen liike ei ole Lähi-Idässä yhtenäinen vaan vertautuu monimuotoisuudessaan lähinnä kotoiseen vasemmistoon. Egyptin muslimiveljeskunnan päähaara on Juusolan mukaan hyvin maltillinen.

– Kun kuvio aukenee, painotuserojen muutokset ovat mahdollisia.

Egyptin massamielenosoituksissa on vaadittu jo parin viikon ajan maata 1980-luvulta saakka hallinneen presidentti Hosni Mubarakin eroa. Juusola pitää todennäköisenä, että Mubarakin ero ja rehelliset vaalit nostaisivat islamistien poliittista merkitystä Egyptissä.

Kuohunta voi hänen mukaansa levitä Egyptistä ja Tunisiasta jossakin mittakaavassa myös muihin maihin kuten Algeriaan ja Marokkoon.

– Muutokset eivät välttämättä ole näin isoja, mutta potentiaalisia kandidaatteja on monta.

(Etusivun kuva Egyptin mielenosoituksista tammikuussa 2011: Lähde Wikipedia)

Edellinen artikkeliDominikaaniriitus palasi Suomeen
Seuraava artikkeliLuterilainen kirkko tavoittaa suomalaiset Espanjassa