Mikkelinpäivä tekee enkeleistä näkyviä. Tai, no jos ei ihan silmiin näkyviä, niin ainakin niistä puhutaan. Mikkelinpäivä on se hetki vuodesta, jolloin kirkossa on lupa ja suorastaan velvollisuus puhua noista taivaallisista henkiolennoista.
Enkeli on uskontojen yhteistä omaisuutta, mutta kristillisellä enkelillä on tunnistettavat erityispiirteensä, jotka erottavat sen suositusta uushenkisestä enkelihahmosta.
Mitä enkeleistä pitäisi ajatella? Riittääkö sadunomainen käsitys vai tarvitaanko kriittisempi näkökulma?
***
Lomamatkalla Vanhan Rauman sympaattisilla kaduilla näin näyteikkunassa tekstin, jossa luvattiin enkelihoitoja.
Hakusanalla enkelihoito löydän netistä runsaasti muitakin palveluntarjoajia. Esimerkiksi Riikka Laakso kirjoittaa sivullaan enkelihoidon eroavan energiahoidosta siinä, että enkelihoidossa kanavoidaan enkelienergiaa – mitä se ikinä onkaan.
”Enkelienergia on hyvin hienovaraista, eheyttävää ja miellyttävää. Enkeleitä on koko ajan ympärillämme, ja jokaisella meistä on oma enkeli, suojelusenkeli, joka ohjaa ja suojelee meitä. Nykymaailmassa monella tämä enkeliyhteys on kadonnut kuten myös henkinen päämäärämme”, Laakson nettisivulla lukee.
Työpaikalle tuli kirjalaatikko, josta löytyivät kirjat Enkelit arjessa, Enkeleiden matkassa ja Enkelit ystävinä. Ne on kirjoittanut kauppatieteiden maisteri Sanni Nevalainen, joka on toiminut yli kymmenen vuotta enkelikouluttajana.
Nevalainen, Laakso ja Raumalla hoitoja tarjoava yritys eivät ole ainoita laatuaan nyky-Suomessa. Kiinnostusta enkelihoitoihin eli enkeliterapiaan sekä enkelienergiaan löytyy laajemminkin. Hakusana enkelihoito antaa Googlessa 23 000 osumaa.
Kirjassaan Enkeleitä työpöydällä uskontotieteilijä Terhi Utriainen nimittää uutta, erityisesti naisten enkeleihin osoittamaa kiinnostusta nimellä enkeliuskonnollisuus. Se on osa uususkonnollista ilmiötä, joka haastaa perinteisten uskontojen ehkä hieman kaavoittuneet käsitykset siitä, mikä on uskon ja ihmisen henkisen elämän välinen yhteys.
– Enkeleihin uskotaan tai niistä ollaan muuten kiinnostuneita, koska ne tarjoavat tukea moniin arjen kiemuroihin ja tuovat elämään kauneutta, iloa ja uusia näkökulmia. Enkelit koetaan monesti kuin läheisiksi ystäviksi, joille pystyy kertomaan kaiken ja joihin voi aina luottaa, Utriainen sanoi Kotimaassa kirjan ilmestyessä vuonna 2017.
***
Erään sanakirjamääritelmän mukaan enkeli on ”sanansaattaja, Jumalan tahdon ilmoittava ja uskovia suojeleva henkiolento”.
Henkiolentona enkeli on ei-fysikaalinen. Se ei ole ainetta, kuten muut elolliset ihminen, eläimet, kasvit tai bakteerit. Toisin sanoen kysymys enkeleiden olemassaolosta on käsitteellinen, ei konkreettinen.
Suomen kielen sana enkeli tulee latinan sanansaattajaa tai lähettilästä tarkoittavasta sanasta angelus, joka juontaa kreikan sanaan angelos. Samaa juurta ovat useimpien kielten enkeliä tarkoittavat sanat, esimerkiksi ruotsiksi enkeli on ängel, saksaksi Engel ja englanniksi angel.
Enkeli ei ole kristinuskon yksinoikeus, sillä juutalaisuudessa ja islamissa on hyvin samanlainen käsitys enkelistä. Tavallisimmin enkelistä puhuttaessa tarkoitetaankin kolmen abrahamilaisen uskonnon piirissä elävää enkeliperinnettä.
Mutta laajemmassa katsannossa enkeli on Jumalan ja ihmisen välissä toimiva henkiolento. Tällöin voidaan kysyä, ovatko muidenkin uskontojen välittäjähenget eräänlaisia enkeleitä.
Enkeliuskonnollisuus ammentaa erilaisista lähteistä, vaikka näyttää pitäytyvän kristillisessä enkelikuvastossa. Ylipäätään kuvataide on ylläpitänyt käsitystä enkeleistä siivekkäinä ja ylevinä hahmoina, mutta myös söpöinä ja lapsenomaisina olentoina.
***
Uususkonnollien enkeli haastaa perinteisen kristillisen enkelikäsityksen. Mitä yhteistä niillä on ja ennen kaikkea mitä eroa?
Yhteinen tekijä on enkeli itsessään, sen olemus, hahmo ja kuvasto. Uususkonnollisuus lainaa enkelin kristinuskolta, mutta yhdistelee enkelikuvaansa monenlaisia aineksia. Toisaalta myös kristillisissä piireissä on samansuuntaista enkeli-innostusta kuin uushenkisyydessä.
Kristillinen enkeli on täysin sidoksissa Jumalaan, sillä ei ole itsenäisiä tehtäviä, ei terapiaistuntoja, ei energiahoitoja. Kristillistä enkeliä ei voi ”käyttää”, sillä se on Jumalan valepuku, hänen läsnäolonsa ja varjeluksensa vertauskuva.
Kristilliseen maailmankuvaan ajatellaan kuuluvan enkelit ja niiden langenneet sukulaiset, demonit. Mutta mitä tämä usko tarkoittaa? Harvemmin mitään konkreettista, pikemminkin käsitteellistä pohdintaa ja taiteellista ilmaisua.
Onkin sanottu, ettei enkeleiden kotimaa ole taivas vaan maailmankuva.
Uushenkinen enkeli on kristillistä enkeliä itsenäisempi toimija, jolla on voimaannuttavia ja parantavia vaikutuksia. Enkeleistä tulee ikään kuin terapeuttisia henkiolentoja, niillä on ”käyttöarvoa”. Enkelit mielletään uushenkisyydessä konkreettisempina kuin perinteisessä kristillisyydessä.
***
Kristillisen käsityksen mukaan enkeleitä ei tule palvoa (angelolatria) eikä rukoilla. Esimerkiksi Ilmestyskirjassa on kaksi kohtaa (19:10 ja 22:8–9), joissa Johannes haluaisi kumartaa enkeliä, mutta tämä sanoo: ”Älä tee niin. Minä olen vain Jumalan palvelija, niin kuin sinä… Jumalaa sinun tulee kumartaa.”
Sen sijaan uushenkisyydessä rukouksen voi ongelmitta osoittaa myös suoraan enkeleille.
Kahden enkelikäsityksen eroa voi havainnollistaa esimerkkirukouksella. Ensin uushenkinen enkelirukous:
Käännyn puoleenne, enkelit, rukoilen teitä: olkaa kanssani erityisesti tänään, kun juoksen maratonin. Juoskaa rinnallani ja rohkaiskaa kehoani ja mieltäni, antakaa voimia että jaksan loppuun asti. Teidän hyväntahtoiseen läsnäoloonne luottaen. Kiitos!
Saman asian voi rukoilla hieman eri sanoin niin että rukouksen sisältö ja ”tunnelma” ovat tunnistettavissa kristilliseksi.
Jumala, lähetä enkelisi olemaan kanssani erityisesti tänään, kun juoksen maratonin. Anna enkeleittesi juosta rinnallani, että mieleni saa rohkaisua ja kehoni voimia jatkaa loppuun asti. Kiitos, kävi miten kävi. Aamen.
***
Jos ei tiedä, mitä ajatella enkeleistä, tarjoan avuksi seuraavaa rukousta, joka on kirjoitettu Hengen uudistus kirkossamme ry:n KesäSpirit-tapahtumaan elokuussa. Se järjestettiin Lempäälässä kauppakeskus IdeaParkissa. Olin siellä puhumassa Hengen talo -sivutapahtumassa enkeleistä – kristillisistä ja uushenkisistä.
Rukoilkaamme siis:
Jumala,
maailman luoja,
elämän ylläpitäjä.
Anna meille enkeleitä olemaan vertauskuvia sinun läsnäolostasi ja varjeluksestasi.
Anna meille enkeleitä olemaan lohtuna mielikuvissa, kun katselemme maailmaa ympärillämme.
Anna meille enkeleitä aina, kun tarvitsemme näköaloja todellisuuden moniin kerroksiin.
Anna meille enkeleitä, siivekkäitä ja siivettömiä, lähelle tulevia ja taivaallisia.
Olkoon jokainen enkeli totta.
Olkoon jokainen enkeli valepuku, jonka sinä, Jumala, puet päällesi kun vaikutat keskuudessamme.
Kiitos enkeleistä.
Aamen.
***
Kirjoitus on julkaistu myös 1.10.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä. Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö. Hän on kirjoittanut neljä kirjaa enkeleistä.
Mikkelinpäivää vietetään 3.10.
Essee: Jumalan sanansaattaja vai terapeuttinen henkiolento – millaisia ovat kristilliset ja uushenkiset enkelit?
Ilmoita asiavirheestä