”Miks sä laitoit tänään keikalle sen punaisen huivin, jos sä et kerta halua mennä mun kanssa naimisiin?”, kysyi hupailusarja Pasilan Stalkkeri-jakson julkkistenvainoaja vuonna 2009. Tuolloin vaateparsien piilomerkitysten tulkitseminen jätettiin huoletta hörhöjen vastuulle. Nyt aika on toinen.
Viime päivinä Ruotsissa on herättänyt huomiota pääministeri Ulf Kristerssonin puolison Birgitta Edin pukeutuminen. Ed osallistui miehensä kanssa Liettuassa järjestettyyn Naton huippukokoukseen ja tapasi muun muassa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puolison Emine Erdoğanin sekä Liettuan presidentin puolisoineen. Lehdistössä on kirvonnut erinäisiä teorioita Edin vaatteiden viestistä – hänet nähtiin nimittäin edustamassa papinpaita yllään, risti kaulallaan.
Tammikuussa 2023 papiksi vihityn Edin asu ei sinänsä ole yllätys, sillä hän on edustanut papinpaita päällään aiemminkin. Jotkut arvelevat hänen kuitenkin tällä kertaa halunneen erityisesti alleviivata, että myös kirkon työntekijä – tosin puolisoroolissa – osallistuu tapaamiseen, vaikka Ruotsin kirkko onkin perinteisesti suhtautunut Natoon suhteellisen kriittisesti. Osa on puolestaan tulkinnut Edin halunneen korostaa asuvalinnallaan Ruotsin roolia rauhanvälittäjänä.
MIELENKIINTOISIMMAN HAVAINNON lienee tehnyt Aftonbladettiin kolumnin kirjoittanut Irena Pozar, jonka mukaan Edin asu henkii sodanvastaista sanomaa ja jopa Nato-kritiikkiä. Pozarin kertoman mukaan Edin papinpaidan päällä käyttämä jakkupuku on ruotsalaisen Rodebjer-vaatemerkin uutta mallistoa, jota on ollut suunnittelemassa aktivistitaiteilija Carl Johan De Geer. De Geer on kohahduttanut taidekenttää 1960-luvulta alkaen muun muassa Vietnamin sotaa kritisoineella työllään, jossa Yhdysvaltain lipun tähdet on korvattu hakaristein. Nato-keskustelun kuhinassa vasemmistolehti Flamman järjesti De Geerin töistä ammentavan pilakuvakilpailun, joka toteutettiin taiteilijan siunauksella. SVT:n haastattelussa De Geer vahvisti kielteisen Nato-kantansa.
Pozarin mukaan Edin asuvalinta ei jätä tulkinnanvaraa – kyseessä on hienovireinen kritiikki ja sodanvastainen kommentti. Ed tai valtionjohto ei kuitenkaan ole toistaiseksi ottanut kantaa asuvalintaan tai sen mahdollisiin piiloviesteihin.
SYMBOLIIKKAA IHMISET ovat toki hyödyntäneet aina. Jo Johannes Kastaja valitsi kamelinkarvakauhtanan arvojensa alleviivaajaksi. Värit, merkit ja kuviot ovat kautta aikain edustaneet säätyä, historiaa ja kantajansa näkemyksiä. Siksi niistä on syytä olla tietoinen. Ylitulkintaa on varottava, mutta toisaalta eritysasemassa olevan ihmisen syytä harkita tarkkaan, mitä väriä missäkin roolissa yllään kantaa. Olisiko erään taannoin eronneen ministerin kravattia lähdetty tulkitsemaan, jos se olisi ollut yksivärinen, vaaleansininen?
Symboliikan nousu valtavirtakuvastoon on teologin kannalta mielenkiintoista kehitystä. Ehkäpä EU:n lipun sinisyyden tausta Marian viitassa nousee osaksi yleistä tietoisuutta. Sitä mukaa kun ymmärrämme paremmin symboleja, ymmärrämme paremmin alitajuntaa ja kulttuuriamme. C.G. Jung olisi haltioissaan! Paraneeko symboliikan tajun kehittymisen myötä myös uskonnonlukutaito?
Mitä toisaalta kertoo ajastamme se, jos poliitikot viljelevät piiloviestejä ja mesimäyräkoodeja äänestäjilleen tai vastustajilleen? Millainen hybris meitä odottaa?
LUKIOIKÄISESTÄ LÄHTIEN minua on kiehtonut Andy Warholin boheemi seurapiiri New Yorkissa – Velvet Undergroundin rajoja rikkirepivä taiderock ja rakenteita kyseenalaistavat kapinallistaiteilijat. Yksi Warholin kiinnostavimpia ”oppipoikia” oli haitilaisia sukujuuria omaava Jean-Michel Basquiat, jonka graffitti-kulttuurista ammentavat maalaukset ja rohkeat pop-yhteistyökuviot olivat mielestäni vertaansa vailla. Siksi hankin vuosia sitten Basquiatin nimellä koristellun jumpperin, jota ylpeänä kannan yhä. Vaikka kolonialismia kritisoinut ja luokkayhteiskuntaa ruotinut nuori taiteilija kuoli heroiinin yliannostukseen jo varhain, hänen edustamansa kapina ja rock-taide elää yhä.
Irvokkaimpia pukeutumiseen liittyviä källejä on ollut Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin t-paita. Vuonna 2022 kuvatulla Venäjän ulkoministeriön julkaisemalla videolla Lavrov plärää papereita ja puhuu vakavailmeisesti Basquiat-paita yllään. Koska Lavrovista ei varmaankaan ole kuoriutunut vapauden, boheemielämän ja vähemmistöjen puolustajaa, paita tuskin antaa aihetta toivoon. Tyylirikko alleviivaa kuitenkin tärkeän tosiasian: vaate on viesti, halusi ja ymmärsi sen kantaja sitä tai ei. Maukka Perusjätkä sen jo tiesi: vaatteet on mun aatteet!
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä