Essee: Sanat jotka eivät tuoksu tai maistu miltään, hilseilevät näkymättömiin – Kristillinen kieli kaipaisi kipeästi runousreformia

Suhteeni kristinuskon kieleen on ristiriitainen. Ensinnäkin se on kotona opittu kieli, jonka sanasto, kielikuvat ja rytmi rauhoittavat minua ja saavat tuntemaan oloni turvalliseksi. Sillä piirrettiin maailmani rajat. Lapsuuteni iltarukouksissa siunattiin nimeltä mainiten kaikki läheiseni, äiti, isä, sisarukset, sukulaiset, ystävät, koko tuo yhteisö, joka muodostui ympärilleni kuin kehinä laajenevat väreet veden pinnalla. Tuon kehän sisällä olen…

Kiitos, kun tuet luotettavaa journalismia!

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1 €, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90 €/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Edellinen artikkeliLoviisan Asuntomessuilla pääsee soittamaan kirkontorniteknikko Supavit Nummelinin rakentamia kirkonkelloja
Seuraava artikkeliKatso tästä tulevat hartaudet ja jumalanpalvelukset radiossa ja tv:ssä