Kun vuoden 2015 hallitusneuvottelut saatiin päätökseen, leikkuri viuhui ensimmäisten joukossa kehitysyhteistyön määrärahoista. Olin silloin Keniassa töissä suomalaisessa kehitysyhteistyöjärjestössä, joka sai ulkoministeriön rahoitustukea. Muistan kirkkaasti hetken, kun istuin paikallisten yhteistyöjärjestöjen työntekijöiden kanssa toimistokokouksessa ja kerroin heille, että Suomessa tapahtuneiden rahoitusleikkausten takia heidän palkkansa puolittuvat. En ole koskaan ollut niin häpeissäni Suomesta.
Suomi on vuodesta 1970 pyrkinyt kehitysyhteistyön määrärahojen suhteen kohti YK:n asettamaa tavoitetta: 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. 2000-luvulla tähän tavoitteeseen ei olla päästy kertaakaan.
Vuoden 2015 leikkauksissa määrärahojen osuus bktl:stä jäi alle puolen prosentin. Vaikka nousu on viime vuosina ollut tasaista, tämä kehitys on uuden hallituksen myötä vaarassa.
Nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa kehitysyhteistyö nostettiin taas leikkauspöydälle. Perussuomalaiset tavoittelee tietenkin mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyöstä. Puolue katsoo lähtökohtaisesti maailmaa Suomen navasta käsin, joten heidän kantansa ei ole yllättävä.
Myös Kokoomus näyttäisi leikkaushimoissaan katsovan samaan suuntaan. Poliittista viestiään inhimillistääkseen Kokoomus on mahtaillut sillä, että ei aio tehdä kompromisseja ilmastotyön suhteen. Vaikuttaa siltä, että Kokoomus ei joko tiedä tai ei ole kiinnostunut siitä, mihin ilmastonmuutos rankimmin osuu jo nyt – köyhiin ja kehittyviin maihin.
SUOMALAISEN KEHITYSPOLITIIKAN merkittävin tavoite on valtioneuvoston mukaan tukea kestävää kehitystä ja lisätä vakautta kansainvälisesti. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo toteaa yksikantaan: “Vain harvalla kehitysmaalla on taloudellisia, teknisiä ja inhimillisiä voimavaroja valmistautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin pulmiin teollisuusmaiden tavoin. On myös todennäköistä, että kehitysmaiden sisällä ilmastonmuutoksesta kärsisivät eniten juuri köyhimmät väestönosat”.
Tämän pitäisi jo riittää perusteluksi sille, miksi kehitysyhteistyön määrärahoja pitäisi pikemminkin korottaa.
Kehitysyhteistyön määrärahat ovat vuonna 2023 noin 700 miljoonaa euroa. Valtion kokonaisbudjetti on noin 84 miljardia euroa.
Tällä suhteellisen pienellä rahalla tuotetaan tutkitusti laadukasta ja vastuullista yhteistyötä, jonka avulla miljoonien ihmisten ja lukuisten elinympäristöjen olot muuttuisivat paremmiksi. Leikkaaminen tästä työstä olisi ihmisoikeuksien ja ilmaston kannalta surullista ja tuhoisaa.
Amanda Hiekkataipale
toimitus@kotimaa.fi
Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä