Olen ollut kirkossa luottamushenkilönä monella tasolla vuosien ajan. Syksyn seurakuntavaalit ovat herättäneet miettimään, mitä olen kirkon luottamuselimissä oppinut ja olenko kenties pystynyt joihinkin asioihin vaikuttamaan.
Sen olen huomannut, että kirkossa päätöksenteko on hyvin säädeltyä ja asiat yleensä tarkoin valmisteltuja ennen kuin ne tuodaan käsiteltäväksi. Tosin joskus tulee mieleen, voisiko asiat sanoa nykyistä tiivistetymmin. Kirkossa on totuttu tuottamaan tekstiä vähän liiankin kanssa. On mahdoton ajatus, että työssäkäyvät luottamushenkilöt pystyisivät perehtymään monisatasivuisiin pumaskoihin, kun eläkeläisellekin tekee joskus tiukkaa!
* * *
Kirkon virkamiehet ovat yleensä ammattitaitoisia, mitä tulee hallintoon. Myös luottamushenkilöt osaavat käyttäytyä kokouksissa, ei puhettakaan mistään taloyhtiön sekasortoisesta huutelusta.
Sanotaan, että kirkko on polarisoitunut. Tämä näkyy suhteessa avioliittokysymykseen, salliako avioliitto samaa sukupuolta oleville vai ei. Toinen näkemyksiä jakava kysymys on suhde lähetysjärjestöihin, joiden työtä mittaillaan tietynlaisen tasa-arvoideologian näkökulmasta. Vaalikonekin nosti nämä kaksi kysymystä esille.
Vaikka nämä aiheet hallitsevat mediaa ja antavat yksipuolisen kuvan kirkosta, normaalissa kokoustyöskentelyssä ne harvoin ovat tapetilla. Päättäjiä tuskin voi ideologisesti laittaa tiettyyn lokeroon mietittäessä, millaisia kesäkukkia hautausmaalle tilataan, miten suhtaudutaan väheneviin verovaroihin, mitä maksetaan paanukaton tervauksesta, miten sijoitetaan seurakunnan varoja tai miten määritellään kirkollisveroprosentti.
Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenenä minua on eniten hämmästyttänyt se, kuinka paljon kirkolla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan asioihin erilaisten verkostojen kautta, mutta eritoten lainsäädännön alalla. Kansankirkkomme on tässä merkittävä lausuntojen antaja. Kirkolla on oma panoksensa myös hallitusohjelman laadintaan. Julkisoikeudellisena toimijana sillä on myös yhteiskunnallisia, lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä.
* * *
Toiminta luottamuselimissä on ollut hyvä peili tarkastella omia näkemyksiä toisten mielipiteitä kuunnellessa. On hyväksyttävä, että kansankirkko muodostuu hyvin monella tapaa ajattelevista jäsenistä. Ainakin muodollisesti meitä yhdistää kirkkomme luterilainen tunnustus ja paikallisesti laaditut strategiat.
Esimerkiksi Lahdessa luottamushenkilöt ovat hyväksyneet seurakuntayhtymän tavoitteeksi seuraavan: ”Kutsumme kaikkia ihmisiä elämään armollisen Jumalan yhteydessä. Rohkaisemme elämään kristittynä. Huolehdimme lähimmäisistämme ja toimimme vastuullisesti tässä maailmassa.” Tähän on helppo kaikkien yhtyä.
Kirjoittaja on pitkäaikainen Japanin lähetti, kirkollinen vaikuttaja ja eläkkeellä oleva toimittaja.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä