Kommentti: Vesa-Matti Loiri ei saanut valtiollisia hautajaisia, ja se on viime vuosi­kymmenten linjan mukaista

20180525 Espoo. Vesa-Matti ÓVeskuÓ Loiri (s. 4. tammikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen n?yttelij?, koomikko, laulaja ja muusikko. H?nt? pidet??n yhten? Suomen laaja-alaisimmista viihdetaiteilijoista. Loiri on n?ytellyt sek? teatterissa, elokuvissa ett? televisiossa. H?n on esitt?nyt vakavia rooleja muun muassa teatterissa Arvo Salon Lapualaisoopperassa ja Kalle Holmbergin ohjaamassa Seitsem?ss? veljeksess? sek? elokuvissa Mikko Niskasen Pojissa, Esko Fav?nin ja Tarja Laineen Rakastuneessa rammassa ja Jaakko Pakkasvirran Pedon merkiss?. Koomikkona h?n on tunnettu Spede Pasasen kanssa tehdyist? televisio-ohjelmista ja elokuvista, etenkin Uuno Turhapuron esitt?j?n?. Muita h?nen suosittuja komediahahmojaan ovat mm. Nasse-set?, Jean-Pierre Kusela ja Tyyne. Laulajana Loiri on saanut suosiota etenkin Eino Leinon runoihin s?vellettyjen laulujen tulkitsijana. H?n on levytt?nyt my?s suomalaisia iskelmi?, kuten Reino Helismaan ja Juha Vainion tuotantoa, ja vuosina 2006Ð2008 h?n julkaisi Lappi-trilogian, joka sis?lt?? vanhoja suomalaisia pop- ja rock-kappaleita akustisina sovituksina. Loiri oli takavuosina my?s jazzhuilisti, muttei ole en?? muutamiin vuosiin pystynyt soittamaan huilua aikuistyypin diabeteksen vaurioitettua h?nen vasemmanpuoleisen pikkusormensa hermoratoja. Vuonna 2014 Loiri n?htiin Vain el?m?? -televisiosarjan kolmannella kaudella. kuva: juha metso *** Local Caption *** ©juha metso All Over Press

Vesa-Matti Loirin kuolema kosketti suomalaisia. Hän oli näyttelijä, laulaja, muusikko, urheilija, viihdyttäjä, taitelija. Loiri oli suomalaisen sielunmaiseman tulkki, antoi sanat ja luvan tuntea.

Loirin kuoleman jälkeen nousi esille ajatus, että hänelle pitäisi järjestää valtiolliset hautajaiset. Julkisuudessa asiaa kannatettiin ja vastustettiin.

Valtioneuvoston päätös kuitenkin oli, että Loiri ei saa valtiollisia hautajaisia, mutta valtio osallistuu hautajaiskuluin. Lisäksi hautajaisiin tulee valtioneuvostolta edustus.

Päätös oli odotettu, sillä virallisena periaatteena on, että valtiolliset hautajaiset järjestetään tai kustannetaan valtion varoista nykyään ainoastaan presidenteille.

Käytäntö on vallinnut vuodesta 1989 lähtien. Sitä ennen oli käytössä ilmaisu ”haudataan valtion varoin”. Valtiollisiin hautajaisiin kuuluu tietty protokolla, kuten kunnialaukaukset ja suruliputus.

Poikkeustapauksissa valtioneuvosto voi päättää hautajaisten järjestämisestä tai rahoittamisesta myös hyvin pitkäaikaisille pääministereille, eduskunnan puhemiehille ja henkilöille, joilla on erityistä kansallista merkitystä, kuten Nobel-palkinnon saajille. Loirilla arvioitiin olevan kansallista merkitystä.

Valtiolliset hautajaiset ovat tällä vuosituhannella saaneet erillisharkinnalla muiden muassa valtioneuvos Harri Holkeri, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth ja entinen pääministeri Kalevi Sorsa. Mutta mäkihyppääjä Matti Nykänen sai 2019 ”vain” valtion maksamat hautajaiset, ei valtiollisia hautajaisia.

***

Valtiolliset hautajaiset on järjestetty viimeksi presidentti Mauno Koivistolle 2017. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan uuden puolen pääportin viereen niin sanottuun ”presidenttikortteliin”, jossa on muitakin tunnettuja politiikan vaikuttaja kuin vain presidenttejä.

Edellinen kulttuurielämän edustaja, joka sai valtiolliset eli valtion maksamat hautajaiset oli kirjailija, akateemikko Väinö Linna (1992). Häntä ennen saman kunnian ovat saaneet muiden muassa ohjaaja Edvin Laine, muotoilija Kaj Franck, taitelija Esa Pakarinen, näyttelijä Ella Eronen, runoilija Pentti Saarikoski, näyttelijä Tauno Palo ja kirjailija F. E. Sillanpää.

Kulttuurielämän edustaja oli varsin tavallinen valtion maksamien hautajaisten saaneiden listalla ennen vuoden 1989 tiukentunutta linjausta. Itse asiassa neljä ensimmäistä listalla olevaa olivat Juhani Aho (1921), Eino Leino (1926), Akseli Gallen-Kallela (1931) ja Uuno Kailas (1933).

***

Kulttuurielämän edustajille oli myös oma ”kuolemanjälkeinen kunniakategoriansa” eli mahdollisuus tulla haudatuksi Hietaniemen hautausmaan Taiteilijakukkulalle (virallisesti Taitelijamäki). Sinne pääsemiseksi vaadittiin lausunnot ja arviot muun muussa taiteilijajärjestöiltä. Päätöksen teki Helsingin seurakunnat.

Taitelijakukkulalle on haudattu kaikkiaan 50 eri alojen taiteilijaa. Ensimmäisenä sinne haudattiin Akseli Gallen-Kallela. Paikka tuli täyteen jo vuonna 2011.

Taiteilijakukkulalle on haudattu myös Pertti ”Spede” Pasanen, Loirin keskeinen työpari vuosien ajalta.

***

Ennen puhuttiin, että joku henkilö on kansakunnan kaapin päällä eli hän on laajalti tunnettu ja pidetty.

Kuolemansa jälkeen tunnetuinkin henkilö päätyy hautaan. Kuolema poistaa luokkaristiriidat ja eriarvoisuuden. Kuolema ei julkisuuden henkilölle kumarra.

Liian pitkälle meneviä erotteluja hautapaikoista tai hautajaisprotokollista ei myöskään kannata ryhtyä kehittämään.

Toki merkkihenkilöt ansaitsevat näyttävämmän muistomerkin kuin peruskansalainen, sehän on vain kiinnostavaa. Hautausmailla kansakunta katselee itseään ja arvojaan.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Kommentti: Vesa-Matti Loiri ei saanut valtiollisia hautajaisia, ja se on viime vuosikymmenten linjan mukaista

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Myös köyhällä on oikeus juhlaan ja unelmiin” – Tiina Laine Diakonia­­työntekijöiden Liitosta täyttää 60 vuotta
Seuraava artikkeliKotimaan ja Askeleen päätoimittaja vaihtuu – Mari Teinilä jatkaa lehtien toimittajana

Ei näytettäviä viestejä