Eduskunta hyväksyi juhannuksen alla vanhemmuuslain. Laki yhdistää aiemmat äitiys- ja isyyslait, jotka molemmat ovat varsin tuoreita. Äitiyslaki astui voimaan 2019 ja isyyslaki vuonna 2016. Molempien lakien valmisteluvaiheessa nousi esille tarve yhdistää lait.
Ajatus lakien yhdistämisestä sisältyy Rinteen ja sittemmin Marinin hallituksen ohjelmaan.
Lain perusteluissa puhuttiin tarpeesta kahden lain tekniseen yhdistämiseen, mutta luonnollisesti kyse oli muustakin ja se synnytti valmisteluvaiheessa keskustelua. Eduskunnassa lakia vastaan äänesti 46 kansanedustajaa ja sen puolesta 104.
Ehkä hieman yllättäen Suomen evankelis-luterilainen kirkko eli kirkkohallitus ei antanut lausuntoa lakiesityksestä, vaan totesi tykönänsä, että erityistä lausumisen tarvetta ei ole. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vanhemmuuslaki on kirkon mielestä varsin onnistunut kokonaisuus.
* * *
Vanhemmuuslain ehkä eniten keskustelua etukäteen herättänyt – ja varmaan jatkossakin herättävä – lähtökohta on, että lapsella voi olla vain kaksi oikeudellista vanhempaa. Useimmissa tapauksissa vanhemmiksi kirjataan isä ja äiti. Mutta isyys tai äitiys on mahdollista kirjata myös niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi.
Laki tunnistaa käsitteet, jotka ovat jo olleet todellisuutta monien sateenkaariperheiden kohdalla. Ylipäätään laki tunnistaa paremmin perheiden moninaisuuden.
Vanhemmuuslain uutuus on myös naisparin mahdollisuus käyttää hedelmöitykseen siittiöitä, joiden luovuttajan henkilöllisyys on tiedossa ja joka voidaan vahvistaa lapsen toiseksi vanhemmaksi. Tällöin mahdollistuu helpommin lain edessäkin niin sanottu apilaperhe eli kumppanuusvanhemmuus, mutta siinäkin tapauksessa lapsella on vain kaksi vanhempaa.
Uusi laki mahdollistaa myös, että ennen syntymää tunnustettu toinen vanhemmuus voidaan vahvistaa heti lapsen syntymän jälkeen.
Vanhemmuuslaki palvelee lapsen etua. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.
Kirjoitus on julkaistu 1.7.2022 ilmestyvässä Kotimaassa.
Ilmoita asiavirheestä