Työryhmän puheenjohtaja, finanssineuvos Elina Pylkkänen arvioi, ettei työryhmä esitä tai kannata yhtä mallia siitä, miten uskonnollisten yhdyskuntien tehtävät jatkossa korvattaisiin. Sen sijaan se tuo kolme erilaista mallia keskustelua varten esille.
Yksi malleista on jatkaa niin, että yhteisöverotuottoa saavat korvauksena yhteiskunnallisista tehtävistään jatkossakin luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla olisi tässä mallissa yhä mahdollisuus saada tietyin edellytyksin valtionapua.
Toinen malli olisi se, että myös luterilainen ja ortodoksinen malli siirtyisivät valtionavun piiriin. Kolmas eli Ruotsin malli olisi se, että jokainen kansalainen maksaisi veroluonteisen hautausmaksun riippumatta uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumisesta tai kuulumattomuudesta.
Työryhmän työ olisi saattanut valmistua jo aiemmin, mutta tällä hetkellä vääntöä on Pylkkäsen mukaan siitä, mikä olisi riittävä, mutta kohtuullinen kompensaatio luterilaisen kirkon suorittamista yhteiskunnallisista tehtävistä. Kirkko on jo pitkään pitänyt esillä sitä, ettei sen nykyisin saama yhteisöveron tuotto riitä alkuunkaan korvaamaan sen yhteiskunnallisia tehtäviä. Tämän vuoksi kirkon jäsenet maksavat tällä hetkellä osan tehtävistä kaikkien puolesta, mitä pidetään kirkossa epäoikeudenmukaisena.
Pylkkänen sanoo, että työryhmässä, jossa on valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustus, on ollut lähtökohtana korvaustaso, joka vastaa kirkon muutaman viime vuoden aikana saamaa keskiarvotasoa yhteisöveron tuotosta.
– Neuvotteluja jatketaan tässä kuussa, Pylkkänen sanoo.
Pylkkäsen mukaan työryhmä on lähettänyt noin 50 eri uskonnolliselle yhdyskunnalle kyselyn näiden yhteiskunnallisista tehtävistä. Hän katsoo, että niistä on ilmennyt, ettei muilla yhdyskunnilla ole juuri sellaisia tehtäviä, joita voisi verrata lakisääteisiinkin luterilaisen kirkon tehtäviin kuten hautaustoimi, kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpito ja väestökirjanpito.
– Uskonnollisten yhdyskuntien tehtävät eivät ole kovin strukturuituneita eivätkä säännöllisiä, vaan ne lähtevät niiden omista lähtökohdista. Esimerkiksi kaikkea auttamistyötä ei voi katsoa korvattavaksi, vaan se on vapaaehtoista, Pylkkänen pohtii.
Työryhmän työ on lähtenyt liikkeelle hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien velvoitteiden korvaaminen selvitetään vuoden 2011 aikana. Kyse on siis yhteisöverosta, jolla tehtäviä on luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle tähän saakka korvattu. Sen sijaan kysymys kirkollisverosta ja muiden uskontokuntien mahdollisuudesta kerätä jäsenmaksunsa veronkannon yhteydessä, mikä nousi tänään julkisuuteen arkkipiispa Kari Mäkisen Keskisuomalaiselle antaman haastattelun vuoksi, työryhmässä ei ole puhuttu. Kirkollisvero ei ole Pylkkäsen tietojen mukaan ollut esillä valtiovarainministeriössä muutoinkaan.
Lue myös: Vapaa-ajattelijat: Ei verotusoikeutta uskontokunnille
KSML: Arkkipiispa valmis keskustelemaan kirkon verotusoikeudesta
Keskitalo: Kirkolla ei mitään muiden kirkkojen kirkollisveroa vastaan
Kolme mallia uskonnollisten yhdyskuntien yhteiskunnallisten tehtävien korvaamiseksi
Kansliapäällikkö: Valtionapujärjestelmä periaatteessa mahdollinen