Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3,14 miljoonaa euroa. Asiasta kertoo Kirkon viestintä tiedotteessaan. Varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla. Yhteisvastuukeräyksen tuotto kasvoi viime vuodesta noin 80 000 eurolla.
Pidemmällä aikavälillä sen tuotto on laskenut. Esimerkiksi vuonna 2016 Yhteisvastuukeräys tuotti 3,45 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 peräti 4,38 miljoonaa euroa.
Viime vuodesta parantunut keräystuotto ilahduttaa Yhteisvastuukeräyksen johtajaa Tapio Pajusta.
– Tavoitteemme ovat nimenomaan ylöspäin, hän toteaa Kotimaa24:lle.
Pajusen mukaan on kolme syytä, miksi keräystuotto kääntyi tänä vuonna kasvuun. Yhtenä tekijänä ovat ajankohtaiset teemat, kuten leipäjonot, joista on ollut taajaan uutisia televisiossa ja verkossa. Toisena vaikuttimena hän näkee sen, että keräyksessä hyödynnettiin uusia rahankeräysvälineitä, kuten lippaan mukana olevia korttimaksupäätteitä. Kolmas kasvua tuonut tekijä on se, että seurakuntien saama osuus keräystuotosta on kasvanut kaksinkertaiseksi. Se on Pajusen mukaan saattanut tuoda motivaatioita seurakunnille aktivoitua aiempaa enemmän keräyksessä.
Ylipäänsä edellisvuosina laskeneet tuotot johtuvat siitä, että rahan käytön muodot muuttuvat niin nopeasti, Pajunen sanoo.
– On juostava lujaa, että pysyy edes paikoillaan. Seurakunnissa tehdään hyvää työtä innokkaasti, mutta esimerkiksi uudet rahankeräysmuodot eivät tapahdu ihan heti seuraavana vuonna. Kirkkolaiva kääntyy hitaasti.
Pajusen mukaan ensi vuonna tarkoituksena on mahdollistaa maksaminen mobiilisovelluksella. Niiden käyttö on kasvanut jo sellaisiin lukemiin, että pian useammalla kadullakulkijalla on taskussaan älypuhelin ja maksamisen mahdollistava mobiilisovellus kuin käteistä rahaa, Pajunen arvioi.
Tiedotteen mukaan Yhteisvastuukeräyksen rahoista osa menee taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eläville ihmisille. Yhteistyötä keräys tekee Kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kanssa. Diakoniarahastosta myönnetään avustuksia esimerkiksi sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai yllättävän elämäntilanteen vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille. Seurakunnissa yhteisvastuuvaroin pyritään tuomaan välitöntä helpotusta vähävaraisten ihmisten arkeen esimerkiksi ruoka-avun kautta.
Yhteisvastuuvaroista osa menee apuun ulkomailla. Siellä avun kohteena ovat katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineet ihmiset. Heille turvataan muun muassa riittävän ravinnon ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, majoitukseen, lasten koulunkäyntiin ja perheiden toimeentuloa parantavaan koulutukseen, tiedotteessa kerrotaan. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Yksi kansainvälinen avustuskohde vuonna 2018 oli tuki sotaa ja levottomuuksia Etelä-Sudanista Ugandaan paenneille ihmisille.
Keräystilitys luovutettiin perjantaina 16.11. keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavun (60 prosenttia), Kirkon diakoniarahaston (20 prosenttia) sekä paikallisseurakuntien (20 prosenttia) kesken.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Yhteisvastuukeräys tuotti runsaat kolme miljoonaa euroa ihmiskaupan torjumiseen
Yhteisvastuukeräyksen tuotto putosi viidessä vuodessa miljoonalla eurolla
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.