Paavi Franciscus kehotti työskentelemään lujasti kirkkojen ykseyden puolesta. Kehotuksensa hän esitti piispa Eero Huoviselle keskiviikkoisella yleisvastaanotollaan Pietarin kirkon aukiolla. Huovinen osallistui vastaanotolle kansainvälisen luterilais-katolisen ykseyskomission puheenjohtajana.
Lyhyessä keskustelussa paavin kanssa Huovinen kertoi luterilais-katolisen ykseyskomission työstä ja toi terveisiä Helsingistä ja Suomesta. Kun Huovinen kertoi ykseyskomission työstä, paavi vastasi: ”Tehkää lujasti työtä ykseyden puolesta:” Tapaamisessa molemmat pyysivät toisiltaan rukousta. Huovisen pyyntöön rukoilla kirkkojen ykseyden puolesta paavi vastasi: ”Rukoilkaa te minun puolestani.”
Pietarin kirkon aukoille oli keskiviikkona kokoontunut poikkeuksellisen paljon väkeä, arviolta 70 000 ihmistä. Vastaanoton alussa satoi, mutta siitä huolimatta paavi kiersi autollaan toria lähes parinkymmenen minuutin ajan, ilman sateenvarjoa ja suojaa.
Paavi nosti polvistuneet piispat ylös
Huovinen arvioi, että Franciscus on nopeasti saavuttanut suuren kansansuosion.
– Franciscus on edeltäjäänsä arkisempi ja mutkattomampi. Hän hakeutuu mielellään Rooman paikallisseurakuntiin. ”Olen Rooman piispa, paavi on siellä Vatikaanissa”, hänen kerrotaan sanoneen, Huovinen sanoo Kotimaa24:lle Roomasta.
Paavi on tavoiltaan yksinkertainen. Punaiset kengät ovat vaihtuneet mustiin. Paavilliseen palatsiin hän ei ole ainakaan vielä suostunut muuttamaan, vaan asuu Vatikaanin vierastalossa, Santa Marthassa. Siellä hän aterioi ja keskustelee muiden asukkaiden kanssa. Joka aamu hän pitää messun talon henkilökunnalle. Vieraitaan hän tulee vastaan alas ulko-ovelle asti.
– Pietarin kirkon vastaanotolla monet katoliset piispat halusivat polvistua paavin edessä, mutta hän nosti vierailijat ylös eikä tuntunut olevan innostunut sormuksensa suutelemisesta. Paavin ilmeet ovat valoisia, hymy herkässä ja silmät poikamaiset.
Vatikaanin asioita läheltä tuntevat arvioivat, että katolisen kirkon julkikuva on nyt vapautunut ja toiveikas. Onko kyse alkuinnostuksesta, sitä on Huovisen mielestä toistaiseksi vaikea sanoa.
”Uudistustyö ei tule olemaan helppo”
Paavin odotetaan uudistavan Vatikaanin kuuriaa sekä valtiollista että taloudellista hallintoa. Tehtävä ei ole helppo. Huovinen arvioi, että paavin eduksi lasketaan se, että hän on tullut virkaansa kuurian ja Italian ulkopuolelta.
– Toisaalta monet Vatikaanin elimet ovat olleet vahvasti italialaisten käsissä, ja muutosvastarintaa saattaa olla, Huovinen arvioi.
Paavi on kutsunut neuvonantajikseen kahdeksan kardinaalia, joista vain kaksi on eurooppalaisia, Münchenin piispa Reinhard Marx ja italialainen piispa Giuseppe Bertello. Ryhmän odotetaan kokoontuvan vasta ensi lokakuussa, mutta oletettavaa on, että keskusteluja uudistuksista käydään jo ennen sitä.
Huovinen odottaa kiinnostuneena, julkaiseeko uusi paavi kiertokirjeen, jonka aiheena olisi usko. Benedictus kirjoitti ensin kirjeen rakkaudesta ja sitten toivosta. Viime vuoden lopulla huhuttiin, että Benedictuksella olisi ollut lähes valmis kiertokirje uskosta, kolmannesta teologisesta hyveestä, mutta se jäi häneltä julkaisematta.
Katolinen kirkko viettää parhaillaan uskon vuotta, ja olisi luontevaa, että aihe saisi oman julkaisunsa. Siirtyykö Benedictuksen luonnos Franciscuksen pöydälle, sitä Huovinen ei uskalla arvioida.
Huovinen kertoo toivovansa, että Franciscuksen yksinkertainen ja pastoraalinentapa puhua voisi auttaa myös kirkkojen välisiä ekumeenisia suhteita.
– Omassa hiippakunnassaan piispa Bergoglio (nykyinen paavi) tunnettiin avoimena kirkonmiehenä, jolla oli hyviä yhteyksiä paitsi toisiin kristillisiin kirkkoihin myös paikalliseen juutalaiseen yhteisöön.
”Paikoillemme emme voi jäädä”
Vierailullaan Vatikaanissa piispa Huovinen tapasi myös Ykseysneuvoston puheenjohtajan, kardinaali Kurt Kochin. Keskustelussa Kochin kanssa tärkeimpänä aiheena oli reformaation merkkivuotta 2017 koskeva ekumeeninen asiakirja. Ykseyskomission asiakirja julkaistaan kesäkuun puolivälissä Luterilaisen maailmanliiton neuvoston kokouksessa Genevessä. Englanninkielisestä asiakirjasta on jo valmistunut suomenkielinen käännös, jonka on tehnyt dosentti Juhani Forsberg.
Paavin vastaanoton jälkeen Huovinen tapasi Uskonopin kongregaation puheenjohtajan, saksalaisen arkkipiispa Gerhard Ludwig Müllerin, joka toimi aikaisemmin yhdessä Huovisen kanssa luterilais-katolisen ykseyskomission toisena puheenjohtajana. Huovinen arvioi, että Vatikaanin keskeisissä tehtävissä on tällä hetkellä hyvin ekumeniaa ymmärtäviä edustajia, silla myös kardinaali Koch oli ykseyskomission jäsen ennen nimitystään Vatikaanin tehtävään.
– Kirkkojen lähentymisessä ja näkyvän ykseyden edistämisessä on nyt ratkaisevaa, onko kirkoilla rohkeutta ottaa uusia askeleita eteenpäin. Paikoillemme emme voi jäädä, jos haluamme olla uskollisia Kristuksen rukoukselle, ”että he yhtä olisivat”, Huovinen päättää.
(Kuva: L’Osservatore Romano)