Suomalaisuuden Liiton mukaan kuntauudistuksen keskeinen tavoite säästöjen saavuttamisesta vaarantuu monissa tulevissa suurkunnissa nykyisen kielilainsäädännön takia, joka tekee kunnasta virallisesti kaksikielisen jos vähemmistökielen puhujia on 8 prosenttia tai vähintään 3000 henkeä.
Mikäli kuntien määrää vähennetään ja kokoa kasvatetaan työryhmän esittämällä tavalla, liitto ehdottaa, että uudeksi kuntien kaksikieliseksi muuttumisen rajaksi asetetaan 12 prosentin kielivähemmistö, tai vähintään 12 000 asukasta.
Nykylainsäädännöllä kuntauudistus muuttaisi esimerkiksi suomenkielisen Toholammen kunnan kaksikieliseksi, vaikka kunnan alueella on vain yksi ruotsinkielinen asukas.
Seurakuntien ohjausryhmä vain sivusi kieliasiaa
Kirkkolain mukaan seurakunta on kaksikielinen, jos kunta vastaavasti kielilain säännösten mukaan on kaksikielinen. Espoon tuomiorovasti Antti Kujanpää kertoo, ettei kieliasia ollut varsinaisesti esillä seurakuntien rakennemuutosta pohtineessa ohjausryhmässä. Sitä lähinnä sivuttiin.
Ohjausryhmä, jonka jäsen Kujanpää oli, jätti loppuraporttinsa hiljattain. Ohjausryhmällä ei ollut työtä tehdessään tarkkaa tietoa siitä, kuinka isoon kuntaremonttiin Kataisen hallitus aikoo ryhtyä.
Kujanpää katsoo, että hallituksen esityksen toteutuessa vaikutukset olisivat suuret, ei vain kuntien vaan myös seurakuntien enemmistö- ja vähemmistökielten asemiin.
– Voisi kuvitella, että asia on esillä valtioneuvostossa, kun kuntarakenteeseen liittyvää valmistelua tehdään, Kujanpää sanoo.
Ohjausryhmä kallistui rovastikuntamallin kannalle. Kujanpää ennakoi, että mikäli malli toteutuu, se herättää keskustelua erityisesti ruotsinkielisessä Porvoon hiippakunnassa kielikysymyksen pohjalta. Jos rovastikunnista tulee kovin itsenäisiä, voi herätä kysymys siitä, miten käy ”kapitulien omistajanohjauksen”.
– Itse en pitäisi asiaa suurena huolena. Onhan meillä tälläkin hetkellä isoja seurakuntayhtymiä, jossa on ruotsinkielisiä seurakuntia, enkä ole kuullut ongelmista, Kujanpää sanoo.