Pikaluottoja halutaan suitsia

Pikaluottojen korkoa ja muita kustannuksia halutaan suitsia. Oikeusministeriön työryhmä pitää hintasääntelyä parhaana keinona puuttua pikaluottojen aiheuttamiin ongelmiin. Hintasääntely ei estäisi kokonaan pienehköjen kertaluottojen tarjoamista, mutta edesauttaisi, että kuluttaja saisi lainansa nykyistä kohtuullisemmin ehdoin.

Työryhmän mietintö lähtee nyt laajalle lausuntokierrokselle, jolloin eri tahoilla on mahdollisuus esittää huomioita ehdotetun mallin eduista ja haitoista.

Ehdotuksen mukaan pienen luoton todellinen vuosikorko ei saisi ylittää laissa säädettävää prosenttirajaa, jonka työryhmä ehdottaa alustavasti olevan 36-50 prosenttia. Tarkka prosenttiraja jätetään päätettäväksi lausuntopalautteen pohjalta. Ehdotettu korkokatto koskisi alle 1 000 euron suuruisia luottoja. Sääntelyn ulkopuolelle jäisivät hyödykesidonnaiset luotot, kuten osamaksulla ostettaviin tuotteisiin liittyvät luotot.

Keskimääräisen pikaluoton suuruus oli viime vuoden lopulla Tilastokeskuksen mukaan noin 243 euroa ja todellinen vuosikorko lähes 900 prosenttia. Työryhmän mukaan ehdotettu hintasääntely vähentäisi todennäköisesti merkittävästi nykyisten tyyppisten pikaluottojen tarjontaa.

Pikaluottoja koskevat velkomusasiat käräjäoikeuksissa ovat lisääntyneet huomattavasti. Pieniä, alle 300 euron saatavia koskevia velkomustuomioita annettiin viime vuonna noin 82 000. Työryhmän selvityksen perusteella pääosa näistä velkomustuomioista johtui pikaluotoista.

Työryhmä ehdottaa, että oikeudenkäyntikulujen tulisi vastata paremmin haastehakemuksen laatimisesta velkojalle aiheutuvaa kustannuksia. Tältä osin ehdotukset koskevat kaikkia velkoja eivätkä ainoastaan pikaluottoja.

Pienten luottojen tarjoajilta tahdotaan tarkempaa kuluttajan luottokelpoisuuden arviointia. Lisäksi työryhmä ehdottaa kiellettäväksi lisämaksullisen tekstiviestipalvelun käyttöä kaikessa luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa. Tällaisten palvelujen käytön katsotaan vaikeuttavan kokonaiskuvan saamista luoton hinnasta.

Edellinen artikkeliWHO: Muistisairaudet ja dementia etusijalle terveydenhuollossa
Seuraava artikkeliOnko uskonnosta poliittiseksi jakolinjaksi Suomessa?