Asmo Kalpalan mukaan olisi arvokkainta, jos 1990-luvun lamassa pahoin velkaantuneiden ihmisten kunnianpalautus tulisi yhteiskunnan korkeimmalta taholta. Hän esitti kunnianpalautusta viime sunnuntaina
Helsingin Sanomien
haastattelussa.
– Tarkoitus ei ole syyllistää. Kaikki ovat toimineet parhaan ymmärryksensä mukaan, mutta olisi koko yhteiskunnan kannalta valtavan arvokasta, että väärinkohdellut ihmiset saisivat kunnianpalautuksen. Taloudellisesti asiaa ei enää voida korjata, mutta räikeimmät kohtuuttomuudet pitäisi todeta vääräksi ja pyytää anteeksi, Kalpala sanoo.
Kalpala nosti Helsingin Sanomien jutussa esiin säästöpankkien saatavien myymisen norjalaiselle perintäyhtiölle summalla, joka vastasi viittä prosenttia saatavien määrästä. Samalla suomalaiset velalliset jäivät koko lainasumman velkaa ja maksoivat valtavia korkoja. Hänen mukaansa velallisten vastuu oli 1990-luvun lamassa kohtuuton kriisin kokoon nähden, ja ihmisten ahtaalle ajamisessa katosi ajatus.
– Kukaan ei hyödy siitä, että ihmiset ajetaan velkavankeuteen ja toimintakyvyttömiksi. Perusajatus on, että uuden elämän alkuun pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti. Kriisitilanteita pitäisi ymmärtää paremmin, sitä ymmärrystä olen yrittänyt puheenvuorollani kasvattaa.
Kalpalan mukaan kunnianpalautuksen lisäksi lama-ajan vaikutuksia pitäisi myös tutkia enemmän.
– Kyseessä on paljon suuremmat asiat kuin silloin ymmärrettiinkään. Silloin ajateltiin, että pidetään kovaa talouskuria. Sen seurauksena on syntynyt pysyvää ja periytyvää syrjäytymistä, jonka lasku on valtava.
– Kriisit toistuvat. Tarvitaan aikamoinen määrä keskustelua ja tutkimusta, että menettelytavat ovat todella harkittuja kaikkien osapuolten kannalta. Se vaatii poliittista johtajuutta, jonka tukena on tutkittua tietoa. Muuten käy niin, että heikoin häviää ja vahvemmat voittavat. Se ei ole kunniakasta eikä anna mairittelevaa kuvaa yhteiskunnasta, Kalpala sanoo.
Lue myös: Kiander kannattaa lamavelallisten kunnianpalautusta