Sosiaalidemokraattisen puolueen 110 vuotta sitten laadittu Forssan ohjelma sisälsi ajatuksen kirkon ja valtion erottamisesta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei sivunnut aihetta juhlaseminaarin puheessaan, jossa muutoin pohti Forssan ohjelman merkitystä ja vaikutusta sekä suomalaisen yhteiskunnan tilaa.
Forssan ohjelmassa todettiin: ”Sosiaalidemokraattinen puolue Suomessa pyrkii samoin kuin sosialidemokraattiset puolueet muissakin maissa vapauttamaan koko kansaa taloudellisen riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden kahleista.”
”Tosiasia on, että luokkayhteiskunta, jonka parhaimmillaan kuvittelimme hävittäneemme, on hiipimässä takaisin”, Tuomioja sanoi puheessaan Forssassa.
”2000-luvun luokkayhteiskunnassa eriarvoisuus ei enää kävele kaupungilla vastaan samalla tavoin silmiin pistävästi kuin ennen. Vanhan kahtiajaetun luokkayhteiskunnan rajat olivat useimmiten selkeitä ja institutionalisoituja. Porvaristolla oli pörssi, kansallisteatteri, ooppera, kirkko, golfklubit, suojeluskunnat, partioliike, yliopistot, kauppakamarit; työväestöllä työväentalot, työväenlehdet, ammattiliitot, työväen urheiluseurat, työväenkulttuuri omine näyttämöineen, sivistysjärjestöineen jne.”
Tuomiojan mukaan eriarvoisuus ja siihen perustuvat luokkajaot eivät ole kadonneet, vaan jälleen voimistuneet, mutta vastakkainasettelu ei ole enää niin selvä kuin aiemmin.
”Vaatetus, elintavat, kulttuuri tms. eivät yhtä selvästi paljasta ihmisten luokka-asemaa kuin ennen. Työväenluokka on hajaantunut moniin erilaisiin kerrostumiin ja ryhmiin. Yhtenäistä tai edes yhteistä työväenluokan identiteettiä ei ole eikä liioin sellaista sen edustajaksi käsitettyä työväenliikettä, johon voitaisiin tai haluttaisiin samastua, samalla kun erilaiset alakulttuurit ja niiden kautta tapahtuva identiteetin määrittäminen ovat lisääntyneet. ”
”Vaikka luokkayhteiskunnan paluu ei vielä näkyisikään katukuvassa, kertovat melkein kaikki hyvinvoinnin muutkin kuin rauhalliset mittarit erojen kasvusta ja huono-osaisuuden kasaantumisesta. Ne kertovat myös, että sosiaalinen liikkuvuus, jonka perinteisesti on katsottu merkittävästi lieventäneen luokkajakoja, on uudelleen alkanut vähentyä. Se tarkoittaa, että hyväosaisuus ja köyhyys ovat jälleen periytyviä ominaisuuksia, vaikkeivät geneettisesti määrättyjä olekaan”, Tuomioja sanoi puheessaan.