Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtorin Juri Mykkäsen tutkimuksessa selviää, että uskonnollisten yhteisöjen jäsenyys vaikuttaa heikentävästi tiettyjen puolueiden kannatukseen eduskuntavaaleissa.
Kirkon jäsenyys laskee todennäköisyyttä äänestää Mykkäsen tutkimuksessaan antiestablishmenttipuolueiksi tai vaihtoehtopuolueiksi nimittämiä vihreitä, Vasemmistoliittoa ja Perussuomalaisia sekä monia pienpuolueita kuten Itsenäisyyspuoluetta. Trendi voimistui vuoden 2011 vaaleissa verrattuna vuoden 2003 vaaleihin.
Valtapuolueita haastavan äänestämisen ja uskonnottomuuden välinen yhteys oli Mykkäsen mukaan erityisen vahva nuorten äänestäjien keskuudessa.
Mykkäsen mukaan kahdeksassa vuodessa on tapahtunut jotakin, joka on vaikuttanut siihen, että kirkon ulkopuolella olo ennakoi entistä selvemmin edellä mainittujen puolueiden äänestämistä kaikissa ikäryhmissä. Havaitut muutokset ovat kuitenkin niin pieniä, että mistään selvästä ilmiöstä ei ole kyse. Jonkinlaista protestialttiutta on kuitenkin ilmassa. Tästä merkki oli vuonna 2010 koettu tv:n Homoilta-lähetys kirkosta eroamisineen.
”Poliittisia jakolinjoja käsitellyt kirjallisuus ei ole nimennyt uskontoa suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä vallitsevaksi jakolinjaksi, eikä tämäkään kartoitus voi kovin selvästi päätyä vastakkaiseen tulokseen”, Mykkänen summaa.
Koska valtapuolueita haastavan äänestämisen ja uskonnottomuuden yhteys oli erityisen vahva nuorilla äänestäjillä, hän kuitenkin kysyy, onko uskonnosta tulossa sellainen äänestäjiä jakava tekijä, joka murtautuu ulos muiden jakolinjojen sisältä omaksi itsenäiseksi jakolinjakseen. Vastauksen antamista vaikeuttaa Mykkäsen mukaan muun muassa ”antiestablishmenttipuolueiden” ideologinen monimuotoisuus. Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja pienpuolueet eivät mahdu saman aatteellisen katon alle.
Mykkäsen artikkeli on julkaistu oikeusministeriön
Muutosvaalit 2011 -vaalitutkimuksessa (sivut 292-309).
Lue myös: Uskovaisten äänet jakautuvat tasaisesti eri puolueille