Kesäkuussa eläkkeelle jäävä arkkipiispa Kari Mäkinen kertoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa keskiviikkona, että yhteiskunnalliset kysymykset ja valtaprosessit kiinnostavat häntä, mutta puoluepolitiikka ei innosta.
Hän kertoi olevansa huolissaan julkisesta keskustelusta, jossa yhteiskunnan vähäosaiset nähdään vain taloudellisena taakkana tai sosiaalisena uhkana. Tällainen puhe murentaa hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunnan perusteita.
– Maailma näyttää uhkaavammalta ja aiempaa vaikeammin hallittavalta, Mäkinen sanoi.
Uskonnon rooli ei Mäkisen mukaan ole menettänyt yhteiskunnassa merkitystään, vaikka kirkon jäsenmäärä laskee.
– Sellainen yhteiskunta, jossa ei käydä vuoropuhelua Jumalan kanssa, on pelottavan yksiulotteinen ja sisältä ontto.
Samalla Mäkinen varoitti Maaseudun Tulevaisuudessa romantisoimasta mennyttä. Historiassa kristityt ovat tappaneet toisiaan ja toisaalta elämä on ollut melko maallistunutta jo kauan.
Turvapaikanhakijoiden tapaa tulla kristityiksi ei arkkipiispan mielestä pidä kyseenalaistaa, olivatpa kääntymyksen motiivit mitkä tahansa.
– Toivottavasti turvapaikkatutkinnassa otettaisiin vakavasti seurakuntien antamat lausunnot näistä uusista jäsenistään. Niitä ei anneta kevyesti.
Mäkinen kertoi Maaseudun Tulevaisuudessa joutuneensa arkkipiispana kantamaan vastuuta kirkosta ulospäin myös asioista, joihin ei ole itse voinut vaikuttaa tai joista ajattelee itse toisin.
Hän kertoo, että tällaisia ”ei niin hyviä, kauniita tai onnistuneita” puolia kirkossa ovat esimerkiksi kirkon tapa kohdella seksuaalivähemmistöjä tai se, miten miesten ja naisten tasa-arvo on kirkossa toteutunut.
Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki