Miikka Ruokanen.
Kotimaa24 kysyi Ruokaselta kantaa vanhoillislestadiolaisen filosofian tohtorin Seppo Lohen esittämiin näkemyksiin siitä, että vanhoillislestadiolaisia olisi kohdeltu kirkossa kaltoin ja toisaalta vanhoillislestadiolaisuuden kastekäsitykseen.
Ruokasen mukaan vanhoillislestadiolaisten luterilaisuudesta poikkeava käsitys kasteesta on selvästi tiedostettu ja myönnetty jo vuonna 1960, jolloin liikkeen sisällä pappien ja maallikkosaarnaajien välillä oli suuri kiista kasteopista. Tuolloin maallikkojen luterilaisuudesta poikkeava linjaus voitti ja suurin osa papeista jätti liikkeen.
– Huolimatta tästä selvästä poikkeamasta, erilaisuutta on siedetty. Miksi tämä vapaus pitäisi nyt kieltää? Itse en näe mitään erityistä syytä, miksi juuri nyt pitäisi ryhtyä teologiseen kurinpalautukseen, ellei sitä tehty jo aiemmin, Ruokanen sanoo.
Kirkkohistorioitsija, itsekin vanhoillislestadiolainen Lohi totesi Kotimaa24:ssä muun muassa, että kasteessa ei ole kyse uudestisyntymisestä.
– Kaste ei pelasta, vaan usko Kristukseen. Kaste on hyvän omantunnon liitto. Kysymys ei ole siitä, että siinä ihminen uudestisyntyy, Lohi tiivisti.
Kysymys tuntuu olevan enemmän kuin painotuserosta, sillä luterilaisen kirkon katekismuksen mukaan ”kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat”.
– Kyllä kirkkomme sisällä sallitaan hyvinkin erilaisia mielipiteitä ja opillisiakin korostuksia. Miksi kasteen eri lailla ymmärtäviä pitäisi nyt ahdistella, jos esimerkiksi Jumalan Pojan neitseestä syntymisen kieltäjät saavat jatkaa häiriöttä toimintaansa kirkossamme, Ruokanen sanoo.
Hänen mukaansa nyt testataan kansankirkon moniäänisyyden rajoja.
– Kuka lopulta voi sanoa, missä on erilaisuuden sietämisen kipuraja, jota ei voi ylittää? Tosiasia on, että me elämme tietyllä tavalla moniarvoisessa kansankirkossa.
Tampereen piispa Matti Repo ei kommentoi Seppo Lohen Kotimaa24:n haastattelussa esittämiä näkemyksiä. Revon mukaan kirkkoa koskevien väitteiden ja opillisten näkemysten osalta kyse on laajemmasta aihepiiristä, jota tulee käsitellä piispojen ja SRK:n välisissä yhteisissä neuvotteluissa.
– Tässä yhteydessä korjaan kuitenkin suviseurojen jälkeisessä keskustelussa usein esiintyneen väärän tiedon: minua ei ollut pyydetty tuomaan tervehdystä vaan pitämään hiippakunnan piispan puhe suviseurojen avajaisissa. Lyhyet tervehdyspuheet esitettiin kutsuvieraiden lounaalla, Repo sanoo.
Seppo Lohi esitti Revon pitäneen 43 minuutin tervehdyspuheen.
Arkkipiispan teologinen erityisavustaja Risto Leppänen vastaa Kotimaa24:lle, ettei arkkipiispa Kari Mäkinen kommentoi Lohen haastattelua.
Seppo Lohen haastattelu täällä
Lue mitä luterilaisen kirkon katekismus opettaa kasteen lahjasta