Seurakuntien talous heikkeni, parhaiten pärjäsivät pienet ja suuret

rahat ristinä rttu205

Parhaiten taloudellisesti pärjäsivät pienet alle 2000 jäsenen seurakunnat sekä suuret yli 30 000 jäsenen seurakuntataloudet.

Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos laski kahteen miljoonaan edellisvuoden kuudesta miljoonasta. Tilikauden tulos oli negatiivinen 196 seurakunnassa, vuotta aiemmin näin oli 150 seurakunnassa.

Toimintatuotot kasvoivat seurakunnissa 6,7 prosenttia, 174 miljoonaan euroon. Eniten tuloja saatiin vuokrista sekä hautaustoimeen ja seurakunnalliseen toimintaan liittyvistä maksuista. Paljon metsää omistavat seurakunnat rahoittavat osan toimintakuluistaan puun myyntituloilla.

Toimintakulut kasvoivat 2,7 prosenttia eli 1052 miljoonaan euroon. Henkilöstömenot olivat 640 miljoonaa euroa eli niiden osuus oli 61 prosenttia toimintakuluista. Kasvua oli kolme prosenttia. Toiseksi suurin menoerä on palveluiden ostot (esimerkiksi rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden ostot) joiden osuus menoista oli 20 prosenttia.

Seurakunnat antoivat avustuksia yhteensä 41 miljoonaa euroa. Lähetystyölle annettiin 20 miljoonaa, Kirkon Ulkomaanavulle 3,2 miljoonaa ja Merimieskirkolle 0,6 miljoonaa euroa. Diakonia-avustusten osuus oli 8 miljoonaa euroa ja muiden avustusten 10 miljoonaa.

Työaloista eniten rahaa satsataan seurakunnissa lapsi- ja nuorisotyöhön.

Seurakuntien yhteenlasketut verotulot alenivat viime vuonna 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Kirkollisverotulot kasvoivat 0,8 prosenttia 864 miljoonaan euroon, mutta yhteisöverotuotot supistuivat 26 prosenttia 98 miljoonaan euroon. Summa oli huomattavasti pienempi kuin ne kulut, jotka kirkolle aiheutuivat yhteiskunnallisten tehtävien kuten hautaustoimen ja väestökirjanpidon hoidosta.

Lisätietoja seurakuntien taloudesta ja tilinpäätöksistä löytyy täältä.

Edellinen artikkeliPiispa Askola, olisiko Rooman vierailukin mahdollinen?
Seuraava artikkeliBritanniaan tasa-arvoinen moskeija?