Rauhanyhdistysten puhujia erotettu

HnninenTTuomas Hännisen mukaan hyväksikäyttöasiat, naispappeuteen ja seurakuntaoppiin liittyneet opilliset asiat ovat vaikuttaneet viime aikoina joidenkin puhujien vapauttamiseen.

– Pinnalla olleet asiat eivät mielestäni ole lukumääräisesti lisänneet puhujan tehtävistä vapauttamisia, hän kuitenkin sanoo.

– Joidenkin rauhanyhdistysten vapauttamispäätösten taustalla on hyväksikäyttöasioita ja laajempaakin kuin vain naispappeusasiaan liittyvää opillista keskustelua, Hänninen jatkaa.

Jos lasten hyväksikäyttöön liittyvät asiat ovat vaikuttaneet puhujien erottamiseen, kuvaako tämä liikkeen kontrollin kasvua?

– En koe, että siinä kontrolli olisi kasvanut, mutta näitä asioita on tullut viime aikoina ehkä enemmän ilmi. Minusta on hyvä asia, että vääryys paljastuu, Hänninen toteaa.

Turun Rauhanyhdistyksessä on käyty viime aikoina keskustelua arkkipiispan teologisen sihteerin Risto Leppäsen puhujan oikeuksista. Tämä keskustelun moottorina on ollut Leppäsen virkakanta eli se, että hän hyväksyy naispappeuden. Leppäsen vaimo Mari Leppänen vihittiin viikonloppuna papiksi.

Tuomas Hänninen huomauttaa, että SRK on vain puhujaluettelon ylläpitäjä. Puhujat ovat paikallisten rauhanyhdistysten puhujia, ja ne ”asettavat, hoitavat ja vapauttavat” puhujansa. SRK:lle ei välttämättä aina edes kerrota syitä puhujien vapauttamiseen. Useimmiten puhujat vapautuvat esimerkiksi vanhuuteen tai sairauteen liittyvien syiden vuoksi.


”Sielunhoidon pitäisi aina olla vapaaehtoista”

Lapin yliopistossa vanhoillislestadiolaisuuden 1970-luvun hoitokokouksista tutkimusta valmisteleva yliopistonlehtori Aini Linjakumpu on katsonut, että lestadiolaisten hoitokokoukset jatkuvat yhä.

Ajatukset hoitokokouksista ovat nousseet monien mieliin seuratessa Mari Ja Risto Leppäsen tapausten käsittelyä Turun rauhanyhdistyksessä.

– En tiedä että viime aikoina hoitokokouksia olisi toteutunut siinä kielteisessä merkityksessä, jona ne ovat julkisuudessa esiintyneet. Oleellista sielunhoidollisissa keskusteluissa on aina ollut ja tulee aina olla se että ne ovat kaikille todellisesti vapaaehtoisia. Kohtaamisen lähtökohta on luottamus ja motiivina rakkaus henkilön kuulemiseen ja keskusteluun hänen kanssaan. Sielun hoitoa ei voi toteutua ilman luottamusta ja rakkautta, Tuomas Hänninen vastaa.

Lue myös: Jakamaton rakkaus edellytys vanhoillislestadiolaisten vastuutehtäville

Ensimmäiselle naispapille isot seuraukset vihkimyksestä

Edellinen artikkeliFinnwatch: Suomessa toimivilla yrityksillä yhteyksiä Israelin siirtokuntiin
Seuraava artikkeliK ja k: Kampin kappelin kustannukset pahasti överiksi