Pääkirjoitus: Joulurauha myös kirkkoon

Jeesuksen syntymä aiheuttaa vuoden ruuhkaisimmat päivät kirkkoihin ja hautausmaille. Pelkästään jouluaaton messuihin ja hartaustilaisuuksiin odotetaan tänäkin vuonna yli 300 000 osallistujaa. Kävijämäärän voi arvioida edellisvuosien tilastojen perusteella.

Lisäksi adventin aikana monet konsertit ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat tuoneet runsaasti väkeä kirkkoihin.

Adventtina ja joulunpyhinä kirkko näyttäytyy kynttilänvaloisena ja lempeänä instituutiona. Kirkkotiloissa on joulukuusia ja seimiä. Lapsikuorot laulavat. Jokaista kutsutaan evankeliumin ja erityisesti jouluevankeliumin iloon.

Luukkaan mukaan osa jouluevankeliumista kuuluu: ”Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.”

***

Usein kirkosta syntyvä kuva on ilosanomaa paljon tylympi. Julkisuus käsittelee kirkkoa pääasiassa sen sisäisistä ristiriidoista ja jakaantumisesta käsin. Syvempi todellisuus ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta jää helposti näkymättömiin.

Riitojen repimä yhteisö voi jäädä yksittäiselle ihmiselle päällimmäiseksi mielikuvaksi, jos hänellä ei ole ollut esimerkiksi kasteen tai hautajaisten kautta omakohtaista kosketusta kirkkoon.

Seurakuntien työntekijöillä, muun muassa suntioilla ja papeilla, on iso merkitys siinä, millaisena kirkko näyttäytyy elämän käännekohdissa. He ovat merkittäviä kirkollisia vallankäyttäjiä.

Myös ristiriitainen ja jakautunut kuva kirkosta on todellisuutta, jota ei pidä vähätellä. Raamattua tulkitaan eri tavoin, eivätkä kaikki suhtaudu kunnioittavasti saati arvostavasti toisenlaisen raamatuntulkinnan omaavaan ihmiseen.

Moni asia on tänäkin vuonna jakanut seurakuntalaisia sekä piispakuntaa. Suurin jakava asia on ollut käsitys siitä, kenellä on oikeus saada kirkollinen avioliittoon vihkiminen. Tässä keskustelussa virallinen kirkko lähti liian myöhään liikkeelle, minkä lopputuloksena on sekava tilanne.

***

Joulurauhan julistus koskee myös seurakuntia ja kaikkia sen jäseniä. Jouluna erimielisyydet, myös avioliittoa koskevat erimielisyydet, on syytä jättää hetkeksi taka-alalle. Kaikille on tarpeen hengähdystauko niistä asioista, jotka erottavat seurakuntien jäseniä toisistaan, läheisistään tai ympäröivästä todellisuudesta.

Joulurauhan julistus edellyttää, että ”Tätä juhlaa pitää viettää asiaankuuluvalla hartaudella sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään”.

Joulukirkoissa vallitkoon siis joulurauha. Seimen äärellä kaikilla on sama katseen suunta.

Kotimaa ilmestyy seuraavan kerran 4.1.2018. Toimitus toivottaa lukijoille siunattua joulua.

Kuva: Minerva Seppälä

Edellinen artikkeliArkkipiispa Mäkinen joulutervehdyksessään: ”Joulun yli älkööt kasvuintoiset markkinamiehet juosko”
Seuraava artikkeliKotimaan väki toivottaa joulurauhaa nettiin ja maailmaan