Itsenäisyyden ajan sata kirkollista vaikuttajaa listannut Kotimaan kooste (30.11.) kiinnosti lukijoita, ja siitä tuli paljon palautetta. Listaa pidettiin pääosin perusteltuna, mutta yksittäisiä nimiä kaivattiin mukaan. Samalla vain harvan listalle nostetun paikka koosteessa kyseenalaistettiin.
Listalla oli 78 miestä ja 22 naista. Tätä ihmeteltiin mutta kirkon historian huomioiden ymmärrettiin. Lukijoiden toiveissakin miesten nimiä oli selvä enemmistö.
Tietämys kirkon lähihistoriasta vaikutti lukijoiden ensireaktioihin. ”Ainakin puolet oli minulle tuntemattomia nimiä”, kuului eräs kommentti Facebookissa. Toinen kommentoija puolestaan huokaisi tuntevansa itsensä vanhaksi, koska listalla oli niin paljon tuttuja nimiä.
***
Moni totesi, että listalla on paljon pappeja. Maallikoita laskettiin vain 26. Toisaalta pappien suuri määrä todettiin perustelluksi, sillä heillä on ainakin takavuosikymmeninä ollut parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kirkossa.
Silti myös moni maallikko on toiminut kirkon hallinnossa ja vaikuttanut ratkaisevasti asioiden etenemiseen ja toteutumiseen. Esimerkkinä tästä listalle olisi toivottu seuraavia: oikeusneuvos Johannes Leivonen, hallintoneuvos Pekka Kurvinen tai varatuomari Jouni Veinio. Viimeksi mainittu rakensi palautteen antajan mukaan kirkon yhteiskuntasuhteita face-to-face-periaatteella, kun kirkossa niitä hoidettiin vielä lähettämällä ministeriöihin A4-koon kirjelmiä.
Maallikoiksi kutsutaan myös kirkon eri ammattiryhmien edustajia, joita ei ole vihitty papeiksi. Kommenteissa listalle toivottiin varsinkin kasvatustyön vaikuttajia. Nimeltä mainittiin ainakin Eeva Alha, Yrjö Karilas ja Sulo Karpio sekä kouluneuvos Meeri Päivänsalo, joka oli myös ensimmäinen naispuolinen kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja.
Bertha Hermanssonin jäämistä listan ulkopuolelle ihmeteltiin ja pidettiin huomattavana puutteena, sillä Hermanssonilla oli iso rooli pyhäkoulutyön ja laajemminkin kirkollisen koulutuksen vakiintumisessa.
Listalle toivottiin myös diakonissa Marja Pakarista. Hän oli paitsi Kuopiossa vaikuttanut kirkon ensimmäinen diakonian hiippakuntasihteeri, myös Lahden Diakonialaitoksen johtaja, joka antoi opiskelijoille luvan avioitua ilman rangaistusta. Listalla olisi haluttu nähdä myös Otto Aarnisalo, joka oli luomassa diakoniatyön mallia sellaiseksi kuin se on nykyään.
Kirkkomusiikin edustajista listalla oli haluttu nähdä Ahti Kuorikoski, Taneli Kuusisto, Armas Maasalo, Tauno Satomaa, Tapio Tiitu, Seppo Murto, Sulo Saarits, Ossi Elokas, Ilmari Krohn, Jaakko Hulkkonen, Pekka Kostiainen, Tauno Äikää, Enzio Forsblom, Matti Heroja tai Harald Andersen.
***
Koosteeseen kaivattiin runsaasti myös muita yksittäisiä nimiä.
”Yhden henkilön puuttumista listalta pidän kuitenkin suurena puutteena: Toivo I. Palon, joka oli kirkon teollisuustyön ja yhteiskunnallisen työn uranuurtaja, joka koulutti papistoa ja seurakuntia ymmärtämään yhteiskunnan teollista murrosta ja työväestön asemaa ja muutenkin ottamaan kirkon työssä huomioon yhteiskunnan muuttumisen tuomat haasteet”, Juhani Veikkola kirjoitti.
Listalle toivottiin myös ekoteologi Pauliina Kainulaista, professori Raija Sollamoa, rovasti Matti Vuolannetta, julistaja-kirjailija Riku Rinnettä, pastori Ilkka Pärssistä, taitelija Hannu Konolaa, viestintäjohtaja Seppo Simolaa, rovasti Kirsti Aaltoa, rovasti Veikko Pöyhöstä, kiinteistöjohtaja Arvo Ahoa ja professori Timo Veijolaa. Inkerin kirkon piispanakin toiminutta Leino Hassista ehdotti moni.
”Ennen kuin katsoin listaanne, tein oman varjolistani”, kirjoitti Juha-Lassi Tast. Hänen listallaan oli runsaasti samoja nimiä kuin Kotimaassakin. Lisäksi Tastin listalta löytyvät muun muassa seuraavat nimet: Jaakko Gummerus, Erkki Kaila, Väinö Havas, Aku Räty, K. R. Kares, Hannes Leinonen, Anssi Simojoki, Jukka Thurén, Niilo Tuomenoksa, A. F. Puukko, Juhani Kalmanlehto, Josef Stenbäck, Aarni Voipio, Teemu Kakkuri, Heikki Tervonen, Martti Esko, K. W. Tamminen ja Samuel Lehtonen.
”Olipa kiinnostava tuo lista. Monia nimiä tekisi mieli lisätä, ja ehkä jonkun nimen voisi poistaa antaakseen tilaa toisille”, kommentoi Sirkka-Liisa Koivisto. Hän olisi nähnyt listalla mieluusti Simo Talvitien, Wille Riekkisen, Pekka Särkiön, Juhani Veikkolan, Seppo Tirkkosen, Heikki Hiilamon, Jaakko Haavion ja Erkki Kurki-Suonion nimet.
Kommentoijat kysyivät myös, miksi mukana ei ole seuraavia henkilöitä: Pirkko Lehtiö, Esko Rintala, Ahti Auranen, Jaana Hallamaa, Risto Lehtonen ja Risto Saarinen.
***
Osa kommentoijista kaipasi listalle henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti herätysliikkeisiin.
Tapio Hintsala kirjoitti palautteessaan ihmettelevänsä suuresti, missä ovat Perniön kappalaisen Johannes Alarannan ja tutkija Johanna Hurtigin nimet. ”Heidän tekemänsä työ sekä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen että myös kirkon ’avartumisessa’ on ollut erittäin suurta ja mainittavaa. Johanneksen ja Johannan aloittama liikehdintä jatkuu edelleen vanhoillislestadiolaisuudessa sekä myös kirkossa.”
Reijo Arkkila otti esille evankelisen liikkeen vaikuttajia, kuten Sleyn toiminnanjohtaja, virsirunoilija K. V. Tammisen, maallikkosaarnaaja Hjalmar Laxin, toiminnanjohtaja Lauri Koskenniemen, Japanin-lähetti Pentti Karikosken ja kansanopistovaikuttaja Anna Koskenniemen. Arkkila mainitsi kommentissaan myös piispa Eero Lehtisen ja piispa Yrjö Sariolan nimet.
Kuva: Matti Karppinen. Kuvassa Leino Hassinen.
Lue myös:
Kotimaa listaa – He ovat itsenäisyyden ajan sata kirkon vaikuttajaa