Espoon seurakuntien mukaan siirtymisprosessin käynnistyttyä on tullut esille painavia seikkoja, joiden perusteella siirtymisajankohtaa on syytä siirtää usealla vuodella. Kipassa hoidettava työprosessinosa vaikuttaa yhtymäntiedotteen mukaan odotettua pienemmältä. Lisäksi siirtymisen aikataulutus on espoolaisten mielestä selkeästi mitoitettu pienempien seurakuntatalouksien tarpeisiin.
– Yksittäisen asiakkaan asiaa on vaikea kommentoida. Tieto lykkäyksestä tuli minulle pienenä yllätyksenä, sillä olemme valmistelleet espoolaisten kanssa hyvässä hengessä siirtoa yli vuoden. Heidän tarpeitaan on matkan varrella otettu huomioon, Kipan johtaja Seija Mäenpää toteaa
Espoon seurakunnat katsovat, että palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen myöhentämisellä voidaan saavuttaa etua, koska oletettavissa on, että kolmen vuoden aikana Kipa ehtii kehittää järjestelmiään ja prosessejaan valmiimmiksi ottamaan vastaan suuren ja teknisesti kehittyneen seurakuntayhtymän.
– Muualla ei ole tehty vastaavia päätöksiä. Voin vakuuttaa, että järjestelmämme ovat kunnossa myös suurten seurakuntien ja yhtymien palvelemiseen, Mäenpää puolestaan sanoo.
Kirkolliskokous on perustanut kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskuksen, joka on Kirkkohallituksen yksikkö. Palvelukeskus hoitaa keskitetysti tietyt tehtävät seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkanlaskennasta. Kaikkien Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntatalouksien on siirryttävä Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuosien 2012–2017 aikana.