Muun muassa tätä teemaa pohdittiin uskontojournalismin seminaarin päätteeksi käydyssä paneelikeskustelussa maanantaina. Panelisteina olivat toimittaja ja pappi Hilkka Olkinuora, juristi Husein Muhammed, esseisti Antti Nylén sekä tiedetoimittaja Annikka Mutanen. Paneelikeskustelua johti dosentti Katja Valaskivi Tampereen yliopistosta.
Husein Muhammed kiinnitti huomiota siihen, että ihmiset voivat nykyään valita itselleen satelliittikanavilta tai netistä mieluisen uskonnollisen auktoriteetin. Lähes mille tahansa uskonnolliselle ajatukselle löytyy median kautta vahvistus.
– Ihmiset eivät enää elä sen varassa, mitä paikallinen yhteisö uskonasioista ajattelee. Tämä on mullistanut muslimien elämää, Muhammed sanoi.
Antti Nylénin mielestä kristinusko on myös fyysinen uskonto. Siihen kuuluu seurakuntaan liittyminen, yhteisöllisyys ja kokoontuminen yhteiseen messuun. Nylén pelkää tämän puolen jäävän liian vähälle huomiolle, kun ihmiset opiskelevat kristinuskoa vain yksilöllisesti netistä tai kirjoista.
Annikka Mutanen havainnoi, että some on lisännyt jyrkkiä vastakkainasetteluja uskonnollisessa keskustelussa. Ihmiset kaivautuvat yhä syvemmälle omiin poteroihinsa. Hilkka Olkinuora totesi, että osa uskonnollisesta yhteisöllisyydestä syntyy juuri siitä, että samanmieliset löytävät toisensa ja kaivavat poterojaan.
– Mutta milloin poterot tulevat liian syviksi ja yhteisöllisyys muuttuu vääränlaiseksi? Kenen tehtävä olisi ryhtyä luomaan liian syviä kuoppia umpeen? Toimittajienko? Olkinuora kyseli.
Antti Nylén kritisoi toimittajia siitä, miten he ovat uutisoineet paavi Franciscuksen puheita. Hänen mielestään toimittajien pitäisi kyetä kärsivällisempään työntekoon ja lukea alkuperäiset lähteet.
– Nyt media viestii, että paavi panee haisemaan ja muuttaa kaiken katolisessa kirkossa. Tosi asiassa paavi vain vastustaa legalistista uskontulkintaa ja kristinuskon muuttumista ideologiaksi, Nylén sanoi.
Hilkka Olkinuora ei niele väitettä toimittajien laiskuudesta lukea, mitä paavi todella sanoo. Sen sijaan hän yhtyy Nylénin ajatukseen, jonka mukaan ihmiset haluavat nähdä paavissa omien hartaiden haaveidensa toteuttajan ja kuulevat hänen puheistaan sen, mitä haluavat kuulla.
– Uuden Paavin yhteydessä on alettu puhua katolisuuden keväästä. Vähän aikaa sitten liitettiin arabikevääseen vahvat demokratiahaaveet. Kun Irja Askola valittiin Suomessa ensimmäiseksi naispiispaksi, ihmiset latasivat valtavasti toiveita kirkon kevääseen.
– Järjenvastainen toivo on iso osa kristinuskon ydintä, Olkinuora sanoi.
Katri Valaskivi kiteytti keskustelun toteamalla, että joudumme nykyään suhteuttamaan kaiken siihen, miten media puhuu. Uskonnosta keskusteleminen täysin ilman mediaan liittyviä pohdintoja on vaikeaa, koska meillä ei enää ole kirkko keskellä kylää vaan verkko keskellä kylää.
Lue myös: Media yhdistää uskonnon ja monimuotoisuuden – vaikka väkisin