Helsingin kaupungin mainoskampanja välinpitämättömyydestä perheissä on puhuttanut viime päivinä. Kampanjan viestinä on, että välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa.
Kampanjamateriaalissa äiti keskittyy kännykkään tai tablettiin samalla, kun lapset tekevät omiaan tai heille käy jotakin pahaa. Mainoskuvassa yksi lapsista roikkuu kattokruunusta ja toinen itkee. Mainosvideolla korppi vie lapsen kännykkää katsovan äidin vierestä. Isää ei näy mailla halmeilla. Mainosvideon voi katsoa täältä.
Kampanja on saanut vihaisen vastaanoton sosiaalisessa mediassa. Monet yksityishenkilöt ovat kyselleet Helsingin kaupungin viestintäosaamisen perään ja paheksuneet kuvaa vanhemmuudesta ja sukupuolirooleista.
Esimerkiksi Naisten linja on julkaissut keskiviikkona vastamainoksen, jonka saatteessa huomautetaan Helsingin kaupungin käyttäneen kokosivun mainokseen Helsingin Sanomissa kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin Naisten linjan tukemiseen.
Keskiviikkoiltana myös Helsingin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kiivaasti kampanjasta. Sitä päätettiin jatkaa.
Sosiaalityön tutkija: Tutkimusten mukaan vanhemmat ovat läsnä enemmän kuin ennen
Sosiaalityön yliopistonlehtori ja väkivaltatutkija Maija Jäppinen pitää kampanjassa raskauttavana sitä, että se vie huomion ongelman ytimestä.
– Jos katson tätä sosiaalityön ja väkivallan tutkijana, niin videoklipissä ja kuvissa ei ole kyse väkivallasta tai välinpitämättömyydestä, hän sanoo
Jäppisen mukaan kampanja on toki herättänyt keskustelua, mutta se samalla hämärtää rajaa siitä, mikä on väkivaltaa ja mikä ei.
– Mainos näyttää väittävän, että väkivaltaa on vaikka se, että äiti kaivaa puhelimen taskustaan ja keskittyy kymmenen sekuntia siihen, hän sanoo.
– Siinä katoaa näkyvistä, että todellinen väkivalta on vakavaa fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa, joita tämänkin päivän lapset kokevat. Tästä Helsingin sosiaaliviraston työntekijöiden pitäisi olla hyvin tietoisia.
Tämän lisäksi mainoksen viesti välinpitämättömyydestä on ristiriidassa tutkimustiedon kanssa, Jäppinen taustoittaa.
– Tiedämme tutkimuksista, että vanhemmat viettävät lasten kanssa enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin historiassa. Jos vertaamme esimerkiksi 1950- tai 1970-luvun tapaturmatilastoihin, niin lasten elämä on nykyisin turvallisempaa.
Jäppisen mukaan mainos kielii nurinkurisesta ihanteesta, jonka mukaan vanhemman pitäisi olla koko ajan intensiivisesti läsnä lapsilleen.
– Tämä menee nykyään aika äärimmilleen. Tuntuu, etteivät lapset saa leikkiä rauhassa, vaan vanhemman huomion pitää epäterveellä tavalla olla fokusoitunut lapseen. Ei elämä ole sellaista, että kaikki muut pyörivät ympärilläsi, olit lapsi tai aikuinen.
Älylaitteisiin uppoutuminen voi olla ongelma, Jäppinen toteaa. Tällaiset kampanjat eivät niitä kuitenkaan ratkaise.
– On verrattain paljon käyttäytymistieteellistä tutkimusta, joka osoittaa, ettei ihmisten käyttäytymistä muuteta pelottelemalla tai syyllistämällä. Heitä helpottaisivat matalan kynnyksen palvelut, joissa selvitettäisiin, onko poissaolevuuden taustalla esimerkiksi uupumusta, johon vanhempi tarvitsee apua.
Lapsityönohjaaja: Sosiaalisella medialla myös myönteinen vaikutus vanhempiin
Keskustelu mainoksesta saattaa häivyttää taustalleen sen itsestäänselvyyden, että vanhemmuus on iso asia ihmisen elämässä ja siksi se herättää myös monenlaisia kysymyksiä.
Vanhemmuuteen sisältyy myös pohdinta siitä, miten isä tai äiti on läsnä lapselleen, sanoo lapsityönohjaaja Leila Väisänen Pitäjänmäen seurakunnasta Helsingistä.
– Tämä on asia, mihin kannattaa ja pitääkin kiinnittää huomiota. Jokainen voi miettiä, miten aikuisena näen ja kuulen lapsen. Veikö aikani jokin muu, kuten esimerkiksi sosiaalinen media tai arjen huolet.
Hänen mukaansa somen käyttö on vain osa siitä muutoksesta, että ihmiset ovat nykyään entistä helpommin tavoitettavissa. Älypuhelin piippaa tiuhaan niin sähköpostin kuin some-sovellusten ilmoituksia.
– Onko sillä merkitystä ihmisen elämänlaatuun, että on tavoitettavissa 24/7? Väisänen kysyy.
– Lapsi oppii vuorovaikutustaitoja ihan konkreettisessa elämässä. Hän oppii kohtelemaan toista ihmistä niin kuin häntä kohdellaan.
Sosiaalisella medialla voi olla myös paljon myönteisiä merkityksiä vanhemman hyvinvoinnille, Väisänen toteaa. Vanhemmat kaipaavat myös aikuisia keskustelukumppaneita, joita he tavoittavat nykyään helpommin kuin ennen.
– Arki on hirveän kuluttavaa pienen lapsen kanssa. Vaikka lapset ovat hyviä ja ihania, se ei poista sitä, että aikuinen tarvitsee toisten aikuisten seuraa. Some on sillä tavalla kätevä, että sen avulla pystyy olemaan yhteydessä muihin esimerkiksi silloin, kun lapsi nukkuu päiväunia.
Mainoksen sukupuoliroolit eivät myöskään vastaa Väisäsen kokemusta nykyvanhemmista.
– Isiä nostaisin vähän esille. Isän rooli on löytynyt uudella tavalla. He haluavat olla enemmän mukana lasten elämässä, nähdä miten he kasvavat ja millaisia ihmisiä he ovat. Äidit antavat myös nykyään enemmän tilaa isille. Toki ainahan on ollut monenlaisia isiä ja äitejä.
Kuva: Kuvakaappaus mainoskampanjan videolta. Korppi on viemässä lasta samalla kun äiti selaa älypuhelintaan.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***