Yhteiskunnallinen tilanne Etiopiassa on kärjistynyt siihen pisteeseen, että pääministeri Hailemariam Desalegn julisti ministerineuvoston päätöksellä maahan sunnuntaina kuuden kuukauden hätätilan, kertoivat useat maailman viestimet sunnuntaina. Edellisen kerran maa on ollut poikkeustilassa vuonna 1991, kun kommunistihallinto vaihtui nykyiseen hallintoon.
– Vakavaksi tilanteen tekee se, että maan yhtenäisyys on vaarassa etnisten ryhmien noustessa kansallista hallintoa vastaan, kertoo Etiopian-aluepäällikkö Päivi Anttila Suomen Lähetysseuran tiedotteessa.
– Meitä on seitsemän Lähetysseuran työntekijää täällä Etiopiassa, yksi Hosainassa ja kuusi Addis Abebassa sen jälkeen, kun kutsuimme Dessiessä asuvan työntekijän myös pääkaupunkiin, Anttila kertoo puhelimitse maan pääkaupungista Addis Abebasta Kotimaa24:lle.
Hänen mukaansa myös Kansanlähetyksen kuusi työntekijää ovat nyt kaikki Addis Abebassa.
– Nämä ovat olleet rauhallisia kaupunkeja levottomuuksien aikaan. Päiväsaikaan liikumme ja hoidamme normaaleja asioita kaupungilla. Pääkaupungin lähialueilla ja maanteillä sen sijaan ei ole ollut turvallista ajaa. Toistaiseksi emme lähde työmatkoille maaseudulle.
Tilanne on lähetystyöntekijän näkökulmasta stressaava, Anttila kertoo. Hallitus ei ole antanut selvää tiedonantoa, mihin toimenpiteisiin hätätila johtaa. Internetin käyttöä on tosin rajoitettu, mutta Anttila kertoo voivansa lukea sähköpostia ja kansainvälisiä medioita. Työnteko on hankaloitunut liikkumis- ja tietoliikennerajoitusten takia.
– Läheskään kaikille nettisivuille ei pääse, 3G-verkko ei toimi ja sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin ja Twitteriin, ei pääse.
Hätätila vaikuttaa lähetystyöntekijöiden toimintaan siten, että he joutuvat rajoittamaan työntekoaan, sillä he eivät voi matkustaa.
– Tilanne on hyvin arvaamaton. Hätätila on aika järeä ase. Kukaan ei pysty sanomaan, mitä huominen tuo tullessaan.
Anttila kuitenkin kertoo suhtautuvansa luottavaisesti tulevaan.
– On itse asiassa aika ihmeellinen asia, että tämän kaiken keskellä on turvallinen ja rauhallinen mieli. Tiedämme, että tämän maan ja meidän puolestamme rukoillaan tosi paljon siellä Suomessa ja täällä Etiopiassa. Yhteistyökumppanimme Mekane Yesus -kirkko on julistanut kahden viikon rukous- ja paastoajan, Anttila kertoo.
– Luotamme siihen, että Jumala pitää meistä huolen, hän summaa.
Taustalla eri väestöryhmien tyytymättömyys hallitusta kohtaan
Etiopian tapahtumien taustalla on pitkäaikainen kahden suurimman etnisen ryhmän, oromo- ja amhara-väestön tyytymättömyys nykyhallitusta kohtaan. Näihin ryhmiin kuuluu yli 60 prosenttia maan väestöstä. Hallitusta johtaa tigre-vähemmistö, johon kuuluu kuusi prosenttia kansasta.
Oppositioryhmien mielenosoituksissa ja levottomuuksissa on viime marraskuusta lähtien kuollut satoja ihmisiä, Lähetysseura kertoo tiedotteessaan. Levottomuuksia on ollut eritoten oromo- ja amhara-väestön alueilla.
Seitsemästä kirkon lähetysjärjestöstä ainakin neljällä on työntekijöitä Etiopiassa. Lähetysseuran lisäksi Suomen Evankelisluterilaisella Kansanlähetyksellä, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finlandilla ja Lähetysyhdistys Kylväjällä. Medialähetys Sanansaattajat tukee Mekane Yesus -kirkon radiotyötä.
Kuva: Yannick Tylle / DPA / Lehtikuva. Näkymä Addis Abebasta maaliskuussa 2014.
Lue myös:
Etiopia kärsii kuivuudesta – Kymmenen miljoonaa ihmistä ruoka-avun tarpeessa