Uuden avioliittolain alla kirkossa pohditaan vihkioikeudesta luopumista. Mitä siitä seuraisi pappien työllisyydelle?
Vihkioikeudesta luopumisen puolesta puhunut Porvoon piispa Björn Vikström ei usko, että muutos aiheuttaisi huomattavia muutoksia pappien työkuvaan.
– Ensinäkin avioliitot tultaisiin joka tapauksessa siunaamaan ja vaikka määrä ei välttämättä kohoaisi vihkimisten tasolle, en usko tämän tuntuvan juurikaan seurakunnissa ja pappien työmäärissä.
Vikström ei usko, että tällä kysymyksellä on ratkaiseva rooli, kun seurakunnat miettivät pappien virkojen määrää. Hän toteaa, että kirkollisten vihkimisten määrä näyttää laskevan jatkuvasti.
– Jos tämä kehitys jatkuu, vihkimisoikeudesta luopumisen vaikutus pappien työmäärään olisi nykyistäkin vähäisempi.
Luvassa miljoonasäästö?
Kotimaa24 teki karkean arvion vihkimisoikeudesta luopumisen vaikutuksista pappien työmääriin ja kirkon talouteen.
Suomessa solmittiin viime vuonna noin 11 500 kirkollista avioliittoa. Jos vihkimään oikeutettuja pappeja on noin 5 000, tulee jokaista kohden 2 vihkimistä. Käytännössä seurakuntapapit vihkivät eniten. Heitä on noin 2 000, eli yhtä pappia kohden tulee vuosittain keskimäärin 5–6 vihkimistä.
Ajatusleikkiä voi jatkaa ja todeta yhden vihkimisen vievän ennakkotapaamisineen ja vihkijuhlaan osallistumisineen yhden työpäivän. Vuodessa seurakuntapapit käyttävät siis 11 500 työpäivää avioliittoihin vihkimiseen, mikä on noin 40 henkilötyövuotta.
Toisaalta myös eläke- ja järjestöpapit vihkivät, eivätkä kaikki vihkimiset vie täyttä työpäivää, joten arviota työmäärän vähentymisestä on pienennettävä noin 30 henkilötyövuoteen.
Lisäksi osa siviilivihityistä haluaisi todennäköisesti avioliitolleen kirkollisen siunauksen, joten arvio työmäärän vähentymisestä pienenee edelleen 20 henkilötyövuoteen. Jos papin keskipalkaksi arvioidaan 3 000 euroa, säästöä vihkioikeudesta luopumisesta tulisi kirkolle kaikkineen noin miljoona euroa.
Yli- ja alimitoitettu arvio
Kirkon akateemisten AKI ry:n toiminnanjohtaja Jussi Junni pitää Kotimaa24:n esittämää arviota virheellisenä. Tilastotietoa keskimääräisestä vihkimiseen käytettävästä ajasta ei Junnin mukaan ole käytettävissä, mutta arvio yhdestä työpäivästä on hänen mukaansa reilusti ylimitoitettu.
Hän muistuttaa lisäksi, että vihkimiseen käytettävä aika vaihtelee seurakuntalaisten toiveiden, hääjuhlaan osallistumisen sekä papin ammatillisen osaamisen mukaan.
Lisäksi Junni pitää alimitoitettuna arviota siitä, että vain yksi kolmannes nykyisistä vihkimisistä toteutettaisiin jatkossa avioliiton siunaamisina.
– Vihkimisten määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta käsitykseni mukaan ne parit, jotka haluavat kirkollisen vihkimisen, valitsevat sen enenevässä määrin nimenomaan sen uskonnollisen sisällön takia.
Piispa Björn Vikström ei halua argumentoida vihkimisoikeudesta luopumista taloudellisin perustein. Hänen mukaansa kysymys on lähinnä siitä, minkälaisena miellämme kirkon aseman tulevaisuuden yhteiskunnassa.
– Minusta kirkko voisi luopua viranomaistoiminnasta ja selkeämmin kehittyä kolmannen sektorin toimijaksi. Tällöin kirkkoa olisi helpompi mieltää Jumalan kansaksi eikä uskonnolliseksi vakuutusyhtiöksi.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Vihkioikeudesta luopuminen puhutti kirkolliskokousta
Ilmoita asiavirheestä