Helluntailaisuus maailmassa ja Suomessakin on erittäin moniulotteinen ilmiö, muistuttaa professori Veli-Matti Kärkkäinen.
Kalifornian Fullerin teologisessa seminaarissa työskentelevä Kärkkäinen liittyi kolme vuotta sitten helluntailaisuudesta takaisin Suomen luterilaisen kirkon jäseneksi. Kirkkokunnan vaihtamisesta huolimatta Kärkkäinen seuraa edelleen helluntailaisuuden kehitystä.
Globaalisti maailmassa on Kärkkäisen mukaan tällä hetkellä yli 600 miljoonaa helluntailais-karismaattista kristittyä. Silloinkin, kun vertailukohdaksi otetaan helluntailaisuus vain suunnilleen sellaisena kuin se Suomessa esiintyy, määrä asettuu kansainvälisesti jonnekin 100–150 miljoonan välille.
– Länsimaissa helluntailaisuudessa on havaittavissa selvää kirkollistumiskehitystä. Yhä useampi näet syntyy helluntailaisuuteen. Omasta mielestäni länsimaisessa helluntailaisuudessa esiintyy myös ”nimikristillisyyttä”, joka on aiemmin ilmiönä liitetty vain eurooppalaisiin valtion- ja kansankirkkoihin.
Helluntailaisuutta on paljon myös katolisen kirkon sisällä. Itse asiassa katolisten karismaatikkojen lukumäärä on ainakin kaksi kertaa suurempi kuin maailman kaikkien luterilaisten joukko, Kärkkäinen sanoo.
Helluntailaisuuden nopeimmin kasvava segmentti on ”uuskarismaattisuus”, johon kuuluvat perinteisten kirkkojen ja helluntaikirkkojen ulkopuolella olevat syvästi karismaattiset liikkeet, mukaan lukien monet alkuperäiskansojen seurakunnat. Tähän ryhmään kuuluu jopa 300 miljoonaa kristittyä varsinkin Afrikassa, molemmissa Amerikoissa ja myös Aasiassa, varsinkin Kiinassa.
Helluntailais-karismaattisen kristillisyyden levitessä laajemmalle sen eri reunoilta on entistä pitempi matka toiselle reunalle.
– Viimeksi mainittuun ”uuskarismaatikkojen” ryhmään kuuluvien seurakuntien opit ja hallintomallit voivat joskus olla entisten helluntaiyhteisöjen mielestä aika outoja.
Luther ei ymmärtänyt Hengen toiminnasta kaikkea
Helluntailaisuutta pitäisi Kärkkäisen mielestä ylipäätään ymmärtää nykyistä paremmin, myös Suomessa. Luterilainen teologia ei ole tässä aina erityisen vahvoilla.
– Martti Luther oli sitä mieltä, että Pyhä Henki toimii vain sanan ja sakramenttien kautta. Mutta hän ymmärsi mielestäni ”hurmahenget” väärin. Hän luuli, että nämä tukeutuvat Henkeen, ohi sanan. Mutta kyllä helluntailais-karismaattiset kristityt pitäytyvät sanaan! Luterilaisena pappina minulle ei ole ongelma sanoa, että kyllä Pyhä Henki toimii myös ihmisen kokemuksen ja armolahjojen kautta, Kärkkäinen tykittää.
Kärkkäinen toteaa, että globaalisti ajateltuna luterilainen valtavirran teologia saattaa muutenkin nykyisin olla hieman sivussa siitä, mitä kasvavissa kirkoissa tapahtuu. Esimerkiksi pneumatologiassa helluntailainen ja yllättäen katolinen teologinen ajattelu voivat jossain määrin puhua melko samaa kieltä.
Kärkkäinen muistuttaa uudelleen, että karismaattisesta kristillisyydestä on olemassa myös katolinen versio.
– Katolinen kirkko ymmärtää nykyisin helluntailais-karismaattisia kristittyjä siinä, että sanan ja sakramenttien ohella Jumala vaikuttaa myös kristityn kokemuksen kautta. Ei oikeastaan olekaan ihme, että katolinen kirkko aloitti jo vuonna 1972 kansainväliset teologiset oppikeskustelut helluntailaisten kanssa.
– Luterilainen maailmanliitto (LML) on lopultakin havahtunut samaan haasteeseen, sillä eritoten Afrikassa karismaattisuus on tärkeä osa luterilaisten kirkkojen toimintaa, Kärkkäinen sanoo.
LML:n Kansainvälinen dialogi maailman helluntailaisten kanssa alkaa virallisesti tänä vuonna. Paikallisia keskusteluja on käyty aikaisemmin eri puolilla, myös Suomessa.
Katolisen kirkon ja helluntailais-karismaattisen ajattelun yhtymäkohtia voi Kärkkäisen mukaan nähdä esimerkiksi siinä, että pyhimykseksi julistettavilla – myös paaveilla – on oltava tilillään ihmeitä. Ilman niitä ei voida kanonisoida pyhimystä.
– Tämähän on juuri kuin helluntailaisperusteista ajattelua! Veli-Matti Kärkkäinen sanoo.
Veli-Matti Kärkkäisen pneumatologiaa ja pelastuoppia käsittelevä kirja Spirit and Salvation. A Constructive Christian Theology for the Pluralistic World tuli viime viikolla painosta. Teos on toiseksi viimeinen mammuttimaisessa viisiosaisessa ekumeenisessa systemaattisen teologian kokonaisesityksessä, joka käy keskustelua myös neljän maailmanuskonnon ja luonnontieteiden kanssa.
Lue Veli-Matti Kärkkäisen haastattelu Kotimaasta
28.4.
Kuva: Ville Palonen
Lue myös:
Kärkkäinen: Yhdysvalloissa kirkkokuntien väliseinät ovat matalia