Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves vaatii Euroopalle yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa. Ilves sanoi Euroopan olevan käännekohdassa tiistaina Euroopan parlamentin täysistunnossa pitämässään puheessa.
– Vedämmekö yhtä köyttä vai annammeko muiden hoitaa asiat?
Ilves totesi, että pakolaisten suuren määrän takia Schengenin sopimus on vaarassa. Jotkut maat kieltäytyvät vastaanottamasta pakolaisia, toisiin niitä tulee liikaa. Ratkaisua presidentti kehotti etsimään historiasta, Euroopan unionin alkutaipaleelta. Hän muistutti, että vaikka Eurooppaan lähivuosina saapuvat pakolaiset rasittavat Euroopan taloutta ja yhteiskunnallista yhtenäisyyttä, tilanne toisen maailmansodan jälkeen oli paljon hankalampi.
– Me olemme kokeneet paljon pahempaa ja me olemme kestäneet. Vuoden 1946 Euroopassa pelkästään Saksassa oli 12 miljoonaa sisäistä pakolaista sekä 12 miljoonaa siirtymään joutunutta ihmistä, jotka edustivat 20 eri kansallisuutta.
– Saamme maahanmuuttokriisin ratkaistua, jos osoitamme samaa päättäväisyyttä kuin esi-isämme. Meidän on toimittava yhteisvastuullisesti niiden jäsenmaiden kanssa, jotka kantavat kriisistä suurimman osan.
– Meidän täytyy myös ottaa ulkorajat täysin haltuumme ja valvoa niitä. Emme voi olla rajattomia sekä EU:n sisällä että ulkorajoilla, hän lisäsi.
Eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan tulisi olla yhtenäinen ja toimiva, Ilves totesi.
– Onko tämä nyt vaikeaa, kun tarkastelemme sitä, mitä Euroopan oli tehtävä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina? Ilves kysyi.
Puheessaan Ilves kiinnitti huomiota myös kiristyneeseen ilmapiiriin. Hän kertoi pelkäävänsä, että Pariisin terrori-iskujen jälkeen pakolaiskriisi ruokkii entisestään populististen poliitikkojen suosiota.
– Tänä päivänä poliittisessa puheessa käytetään kieltä, jota muutama vuosi sitten löysi vain nimettömiltä nettifoorumeilta, Ilves sanoi.
– Kansalaiset odottavat päättäväisiä vastineita kriiseihin. Jos perinteiset puolueet eivät niitä tarjoa, kansalaiset kääntyvät niiden puoleen, joiden retoriikka kuulostaa päättäväiseltä. Mutta tähän päättäväisyyteen sisältyy usein hyvin yksinkertainen, epäeurooppalainen ratkaisu. Unionihan luotiin siksi, että Eurooppa pääsisi sellaisesta eroon ikuisiksi ajoiksi.
Ilves kertoi olevansa itsekin pakolaisten lapsi. Hänen vanhempansa pakenivat Virosta toisen maailmansodan aikana.
– Siksi minulla on tällainen aksentti. Vanhempani eivät tunteneet oloaan aina tervetulleeksi, kun he pääsivät Ruotsiin, mutta he saivat mahdollisuuden. Minä toivon, että muutaman vuosikymmenen päästä meillä on demokraattisen Syyrian presidentti, joka puhuu arabiaa saksalaisella aksentilla.
Kuva: EP / Fred Marvaux