Synoptisissa Matteuksen, Markuksen ja Luukaksen evankeliumeissa ei ole vain yhtä maskuliinisuuden ihannetta, selviää Susanna Asikaisen väitöskirjasta, jossa tarkastellaan, miten synoptiset evankeliumit suhtautuvat antiikin kreikkalais-roomalaisen maailman vallitseviin käsityksiin miehisyydestä.
Tutkimus keskittyy siihen, millä tavoin Jeesus esitetään miehenä evankeliumeissa.
Asikainen lähestyy tutkimuksessaan varhaisen kristinuskon maskuliinisuuksia marginaalisen maskuliinisuuden näkökulmasta hyödyntämällä australialaisen sosiologin R.W. Connellin kehittämiä hegemonisten ja ei-hegemonisten maskuliinisuuksien käsitteitä.
Antiikin kreikkalais-roomalaisessa maailmassa näyttää olleen Asikaisen mukaan vähintään kaksi erilaista ihanteellista maskuliinisuutta, jotka kamppailivat hegemonisesta asemasta.
− Toinen näistä kannatti itsekorostavaa käytöstä, kun taas toinen korosti itsehillinnän merkitystä. Molemmat kyseisistä ihanteista löytyvät useista lähteistä, tosin itsehillintää korostava ihanne oli yleisempi filosofisissa, etenkin stoalaisissa teksteissä.
Tutkimuksen perusteella Luukkaan evankeliumi on lähinnä antiikin kreikkalais-roomalaista itsehillintää korostavaa maskuliinisuusihannetta. Selvimmin tämä on nähtävissä muutoksissa, joita Luukas tekee passiokertomukseen ja Jeesuksen tunteiden kuvaukseen.
− Synoptisista evankeliumeista löytyy kuitenkin myös kohtia, joissa maskuliinisuusihanne on lähempänä marginaalisuuden vapaaehtoista hyväksymistä. Opetuslapsia muun muassa kehotetaan omaksumaan marginaalisten ryhmien, kuten lasten, orjien ja eunukkien, sosiaalinen asema. Tämä vapaaehtoisen marginaalisuuden ihanne esiintyy erityisesti Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa, Asikainen toteaa.
− Näin ollen tutkimus osoittaa, ettei synoptisista evankeliumeista löydy yhtä raamatullista maskuliinisuuden ihannetta, Asikainen tiivistää.
Uuden testamentin eksegetiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus Jesus and Other Men: Ideal Masculinities in the Synoptic Gospels järjestetään lauantaina 16. tammikuuta Helsingin yliopistossa.
Kuva: Gustave Dorén piirros.