Helsingin esikoislestadiolaisten seuroissa luettiin sunnuntaina 20.12. tiedote, jossa viitataan muun muassa oman, epävirallisen rippikoulun mahdollisuuteen tulevaisuudessa.
Helsingin sunnuntain seuroissa tiedotteen luki seurakunnalle tiedotteen laatija, esikoislestadiolainen sananpalvelija ja lähetysmies Tatu Helvilä.
Omaa, ilman hiippakunnan lupaa järjestettävää rippikoulua on Helsingin esikoislestadiolaisten piirissä harkittu siksi, että hiippakunta on Helvilän mukaan vitkutellut jo syksyllä tehdyn järjestörippikouluanomuksen kanssa.
– Ajoissa jätettyyn hakemukseemme ei ole toistaiseksi vastattu. Voimme kyllä harkita rippikouluasiaa uudelleen, jos hiippakunta antaa edelleen luvan järjestörippikoulua varten.
Jos esikoislestadiolaiset kaikesta huolimatta toteuttaisivat oman epävirallisen rippikoulunsa, liikkeen saarnaajat konfirmoisivat kyseiset nuoret.
Muita tiedotteessa mainittuja tulevaisuuden asioita ovat oma ehtoollistilaisuus Helsingin Puistolan rukoushuoneella jo alkuvuonna 2016, sekä viittaus siihen, että tulevaisuudessa järjestön oman rippikoulun käyneiden maistraatissa solmitut avioliitot voi siunata herätysliikkeen maallikkosaarnaaja.
Seuroissa luettu tiedote jatkaa:
”Ilman evankelisluterilaisen kirkon konfirmaatiota ei ole mahdollisuutta kummiksi evankelisluterilaisen kirkon kastetilaisuudessa. Ei liene myöskään mahdollisuutta kirkollisiin vihkiäisiin. Tällöin saarnaajat tulevaisuudessa suorittavat myös avioliittoon vihkimisen.”
Helvilä tarkentaa, että viimeksi mainitussa kohdassa on pieni lapsus, siinä tarkoitetaan nimenomaan avioliiton siunaamista.
– Tulevaisuudessa siis voi olla niin, että pari, jota ei ole konfirmoitu evankelis-luterilaisessa kirkossa, käy maistraatissa vihittävänä. Siviilivihkiminen ei kuitenkaan ole Jumalan kasvojen edessä mitään. Tällainen pari siunattaisiin sitten rukoushuoneella. Vasta Jumalan sana liittää kaksi ihmistä yhteen, Helvilä sanoo.
Esikoislestadiolaisten kritiikin taustana kirkon maallistuminen
Helvilän mukaan kaiken taustalla Helsingissäkin on monien esikoislestadiolaisten kokemus kirkon maallistumisesta.
– Tähän kuuluvat naispappeus, rukoukset homoparien kanssa ja ekumeeninen kehitys – erityisesti Porvoon julistus, jossa luterilainen vanhurskauttamisoppi tehdään tyhjäksi, Helvilä sanoo.
Esikoislestadiolaisilla on Helvilän mukaan ollut myös lisääntyviä vaikeuksia saada Helsingin seurakunnissa itseään koskevia seurakunnallisia palveluita sillä tavalla, kun liikkeessä haluttaisiin: esimerkiksi naispappien toimittamia jumalanpalveluksia tai kirkollisia toimituksia ei hyväksytä.
– Tosin on myönnettävä, että vanhan käsikirjan mukaisia, miespappien toimittamia ehtoollisjumalanpalveluksia olemme tähän asti voineet saada melko hyvin. Mutta esimerkiksi kasteiden kanssa on ollut ongelmia.
Kaikki esikoislestadiolaiset eivät Helsingissäkään ole nyt valitun, omia sakramentteja ajavan linjan kannalla.
– Monet joukossamme ovat kuitenkin kokeneet tästä mielipahaa, eivätkä ole taipuneet yhteiseen ymmärrykseen. Olen kuitenkin varma siitä, että kaikessa tapahtuu Jumalan tahto, Tatu Helvilä sanoo.
Esikoislestadiolaisten maallikkojen toteuttamia ehtoollistilaisuuksia on tähän mennessä vietetty 5.12. Mikkelissä, 19.12. Oulaisissa ja 20.12. Enossa, Joensuussa ja Jämsässä.
Lue myös:
Esikoislestadiolaiset: Ehtoollinen ei ole luterilaisen kirkon monopoli
Piispojen varoitus toteutumassa – esikoislestadiolaisten rippikoulut katkolla?
Herätysliiketutkija: Esikoislestadiolaisten irtiotto on kirkkohistoriallinen