Avustava teologi paljasti koululaisjumalanpalveluksessa Maksamaalla Pohjanmaalla, ettei joulupukki vaan äiti ja isä ostavat joululahjat. Vanhemmat pettyivät ja lasten kerrotaan alkaneen oireilla jo kirkossa.
Asiasta uutisoivat
Vasabladet
ja
Yle nyheter
.
Yle uutiset
kertoo, että uutista on siteerattu Ruotsissa muun muassa iltapäivälehti Aftonbladetissa. Ruotsissa on kerrottu ”joulun menneen pilalle” ja kirkon saaneen kritiikkiä.
Vörån (Vöyri) seurakunnan kirkkoherra Tomas Klemets kertoo Vasabladetille ymmärtävänsä, että reaktioita on noussut. Hän ei tiedä, mitä sanoja avustava tai harjoitteleva teologi on käyttänyt, mutta näkee, että fokus ei ole ollut oikeissa asioissa. Kirkkoherra pahoittelee asiaa. Hän on jutellut lyhyesti teologin kanssa.
Kirkkoherran tiedon mukaan lapset olivat saaneet kirjoittaa etukäteen jouluaiheisia tekstejä. Niissä oli käsitelty muun muassa joululahjoja ja lahjatoivelistoja. Avustava teologi oli koettanut sanoa, ettei lasten kannata kirjoittaa niin pitkiä toivelistoja kalliine ehdotuksineen. Kirkkoherran käsityksen mukaan teologin ajatus oli ollut se, ettei vanhemmilla ehkä ole niin paljon rahaa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Klemetsin mukaan hartauden pitää keskittyä kirkon sanomaan. On lähdettävä liikkeelle esimerkiksi Jeesuksen syntymästä ja puhuttava siitä kuulijoiden ikä huomioiden. Kirkkoherra ei ole antanut teologiavustajalle ohjeita siitä, mistä on sopiva puhua. Vasabladetin mukaan hän katsoo, että teologi on niin kokenut, ettei siihen ole tarvetta. Teologilla ei ole pappisvihkimystä.
Kotimaa24 kysyi tapahtumiin kommenttia Porvoon piispalta Björn Vikströmiltä, jonka hiippakuntaan Vörån seurakunta kuuluu. Vikström vastasi kysymyksiin sähköpostitse:
Mitä piispana haluat sanoa niille lapsille ja heidän vanhemmilleen, jotka kokevat pettyneensä kirkossa, kun siellä on kielletty joulupukin tuovan lahjat?
– Kyseisen kohdan pointti oli ymmärtääkseni kyseenalaistaa joulun liiallinen kaupallistuminen ja liian pitkien toivomuslistojen kirjoittaminen. Kirkon tehtävä on pitää esillä joulun varsinainen sanoma toivosta ja valosta, jotka seimen lapsi tuo maailmaan.
– Tätä olisi varmaan voitu tehdä ilman että lähdetään arvioimaan joulupukin olemassaoloa, mutta en oikein ymmärrä tätä vahvaa kritiikkiä. Kyllä lapset voivat iloita joululahjoista ja jännityksellä odottaa joulupukkia, vaikka he tietävät, että kyse on perheen yhteisestä leikinlaskusta, jossa lasketaan leikkiä siitä, mitä tonttu saattaa tuoda tänä vuonna. Tähän leikkiin kuuluu myös, että isä tai joku muu aattona pukeutuu joulupukiksi.
Mitä sanoisit avustavalle teologille, joka on varmasti on joutunut aika kovaan myllyyn?
– Haluan antaa hänelle tukeni. Olen varma, että hän ei halunnut herättää pettymystä tai pahaa oloa perheissä. Hänen tarkoituksensa kyseenalaista joulun kaupallisuus oli minusta aivan paikallaan; kyllä pienillekin lapsille saa sanoa, että lahjojen määrä tai kalleus ei ole joulun tärkein asia.
Mitä yleensä ajattelet siitä, pitääkö kirkon vaalia tarua joulupukista esimerkiksi lapsityössä tai miksei aikuistyössäkin? Miten joulupukista on kirkossa puhuttava vai pitäisikö puhua lainkaan?
– Kirkon tehtävä ei ole vaalia tätä tarua: se ei tarkoita, että meidän tulee lähteä kritisoimaan tätä perinnettä, yhtä vähän kuin meidän tarvitse lähteä moittimaan esimerkiksi pääsiäisnoitia tai Halloween-asuja. Lasten on saatava leikkiä tonttuja ja noitia, mutta minusta lapsia tulee myös kunnioittaa sillä tavalla, että heitä ei tahallaan petkuteta uskomaan esimerkiksi joulupukkiin.
Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio