Suomalaisista yliopisto-opettajista alle puolet uskoo Jumalaan, selviää psykologian tohtori Jorma Hietamäen
väitöskirjasta. Hietamäen kyselytutkimukseen vastasi 272 yliopisto-opettajaa eri yliopistoista ympäri Suomen.
Tutkimus toteutettiin vuonna 2003, ja väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa viime toukokuussa. Hietamäki esitteli tutkimuksensa tuloksia viime viikolla Suomalaisen teologisen kirjallisuuden seuran Miten Suomi uskoo? -symposiumissa Helsingin yliopistolla.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yliopisto-opettajien maailmankuvaa ja sen rakentumista. Hietamäen mukaan selvällä enemmistöllä yliopisto-opettajista on materialistinen maailmankuva. Hieman alle 40 prosenttia vastaajista uskoo Jumalaan tai korkeampaan olentoon tavalla tai toisella. Kolmannes vastaajista oli ateisteja, alle 30 prosenttia agnostikkoja.
Lääketieteilijät uskovat, yhteiskuntatieteilijät eivät
Yliopisto-opettajien maailmankuvassa on eroja yliopiston ja tiedekunnan mukaan. Vähiten Jumalaan uskovat yhteiskuntatieteilijät, joista tutkimuksen mukaan ateisteja on jopa 47 prosenttia ja agnostikkoja 31 prosenttia. Teknillisten tieteiden edustajista ateisteja on vastaavasti 42 prosenttia ja agnostikkoja 29 prosenttia.
Sen sijaan teologeista, kauppatieteilijöistä, kasvatustieteilijöistä ja lääketieteilijöistä enemmistä uskoo Jumalaan.
Yliopistoittain tarkasteltuna ateistisin tai agnostisin opettajakunta on Itä-Suomen yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Turun sekä Helsingin yliopistoissa. Niissä alle puolet opettajista uskoo Jumalaan.
Sen sijaan Vaasan, Lapin ja Jyväskylän yliopistoissa yli puolet opettajakunnasta uskoo Jumalaan.
Miesopettajista Jumalaan uskoo selvä vähemmistö, 31,8 prosenttia, mutta naisopettajista niukka enemmistö, 54, 9 prosenttia.
Evoluutioteorialla on laajaa kannatusta
Yliopisto-opettajien maailmankuvassa usko ja tiede eivät aina ole toistensa kanssa ristiriidassa. Valtaosa niin uskovaisista kuin ei-uskovistakin yliopisto-opettajista kertoi esimerkiksi pitävänsä evoluutioteoriaa tieteellisesti perusteltuna ja siksi uskottavana.
Jorma Hietamäki luki symposiumissa katkelmia saamistaan vastauksista, jotka paljastavat, ettei yksittäisen opettajan maailmankatsomus ole aina yksiselitteisesti tieteellinen tai uskonnollinen tai edes johdonmukainen.
Eräs vastaaja kertoi esimerkiksi olevansa paitsi herätyskristillisesti orientoitunut aktiivinen kristitty, samaan aikaan erityisesti työssään materialisti ja skeptikko.
”Psykologisesti merkittävintä on, että asioiden välillä ei sisäisessä maailmassani ole mitään ristiriitaa”, hän kirjoitti vastauksessaan.
Toinen vastaaja kertoi olevansa ”todennäköisesti agnostikko”.
”En tiedä, onko Jumalaa, mutta silti rukoilen joskus rauhoittaakseni hermojärjestelmääni. Tämä voi olla opetettu tapa, mutta oleellisesti parempi kuin käyttää viinaa, pillereitä tai huumeita edellä mainittuun hommaan. En ole koskaan ajatellut, onko minun rukouskännykkä edes samassa järjestelmässä kuin vastaanottajan pää.”
Kuva: Joona Raudaskoski
Lue myös:
Uskonnonopettaja Valomerkissä: Tieteen ja uskon suhde hahmottuu vaikeasti lukiolaisille