Vantaan Pyhän Laurin kirkko remonttiin

Vantaan keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon kuoriosaan tehdään muutoksia. Museovirasto on hyväksynyt muutokset, ja Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti viime viikolla esittää kirkkovaltuustolle muutossuunnitelmien hyväksymistä.

Kuorista poistetaan eteläinen penkkikortteli, joka tuo lisää tilaa soittimien sijoittamiselle ja musiikin esittämiselle. Kuorialueen muusta kirkosta korkeammalla olevaa lattiaa jatketaan niin ikään lisätilan saamiseksi.

Kuorialueen ja kirkkosalin väliin tulee kaksi luiskaa betonielementeistä, jotka asetetaan nykyisen lattian päälle. Luiskat voidaan niin haluttaessa myöhemmin poistaa, sillä lattiarakenteita ei vaurioiteta. Luiskat helpottavat liikuntaesteisten liikkumista alttarille ja kirkossa pidettäviä hautaustilaisuuksia.

Kirkkosalin edestä, pääkäytävän molemmin puolin, poistetaan yksi penkkirivi. Tämä tuo lisää tilaa pyörätuolia käyttäville. Muutos myös helpottaa kuorin muuntelemista erilaisia tilaisuuksia varten.

Pohjoisen penkkikorttelin eteen sijoitetaan esiintymislavaelementit. Ne muodostavat suljettuna pöytätason ja avattuna niistä voidaan rakentaa esiintymislava tai lasten istumakatsomo. Lisäksi kirkossa uusitaan virsitaulut ja alttarikaiteeseen tehdään uusi portti.

Kuoriosan muutokset vaativat kuitenkin kirkon sulkemista ensi syksynä 19.9.–19.11.2016. Kirkon muut peruskorjaustyöt pyritään tekemään niin, että kirkko on käytössä.

Korjaustöiden kustannusarvio on 300 000 euroa. Pyhän Laurin kirkosta on tänä vuonna jo korjattu ullakon lämmöneritystä ja uusittu sähköistystä, ja urkuja korjataan paraikaa. Sakastin korjaustyöt käynnistyvät tammikuussa. Korjaukset jatkuvat vielä vuonna 2017. Kaiken kaikkiaan Vantaan seurakunnat käyttävät pääkaupunkiseudun vanhimman rakennuksen korjaamiseen arviolta kolme miljoonaa euroa.

Pyhän Laurin kirkko on nykytietämyksen mukaan rakennettu 1400-luvun puolivälissä. Kirkko paloi 1893 ja sen nykyiset sisätilat ovat yhdistelmä keskiaikaa ja uusgotiikkaa arkkitehti Theodor Höijerin tyyliin. Kirkko on Suomen suosituimpia vihkikirkkoja.

Kuva: Sini Pennanen / Kirkon kuvapankki

Edellinen artikkeliKahdeksan karttaa lähetystyön parempaan huomiseen
Seuraava artikkeli”Itsenäinen seurakuntakin voi tehdä yhteistyötä”