Hallituksen päätös viidentoista sote-alueen perustamisesta pakottaa myös seurakunnat neuvottelemaan uudestaan monia kuntien kanssa tehtyjä sopimuksia, sanoo diakonia-asioiden johtaja Kalle Kuusimäki Kirkkohallituksesta.
Kuusimäen mukaan eritasoisia sopimuksia on tehty ainakin perheneuvonnassa ja sairaalasielunhoidossa sekä paikallisesti esimerkiksi vanhuspalvelujen tuottamisessa.
– Seurakunnissa on hyvä käydä läpi sopimukset ja samalla kuvata prosessit ja palvelulupaukset. Samalla oma osaaminen selkeytyy.
Kuusimäki arvelee, että tulevissa sopimuskeskusteluissa saattaa hyvinkin nousta esiin uskonnon rooli. Julkisuudessa olleet vaatimukset myös uskonnottomien ja muiden uskontojen edustajien huomioonottamisesta palvelujen tarjoamisessa saattavat nousta esiin.
– Isossa kuvassa saattaa nousta esiin myös kirkon kaksinapainen rooli. Toisaalta se on kansalaisyhteiskunnan toimija, toisaalta sillä on julkishallinnollisen yhteisön viranomaisrooli.
Kuusimäki ei usko, että kirkon asemaan tehtäisiin nykyisen hallituksen aikana muutoksia, mutta pitkällä aikavälillä muutoksista ainakin keskustellaan.
– Kaikkiaan sotessa on hyvää, että nyt on pyritty turvaamaan palvelujen saatavuus ja tasavertaisuus.
Kuusimäen mielestä olisi hyvä, että sote-rakenteen väännön jälkeen keskityttäisiin puhumaan taloudellisten säästöjen sijaan uudistuksen varsinaisesta tavoitteesta eli hyvinvoinnin edistämisestä.
– Nyt on puhuttu aivan liikaa saavutettavista säästöistä. Mittatikkuna kehittämisessä tulisi pitää sitä, millä tavoin uudistukset kohentavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia.
Kuusimäki osallistuu ensi viikolla pääkaupunkiseudun seurakuntien ja kirkkohallituksen neuvonpitoon, jossa käydään läpi soten vaikutuksia seurakuntien ja kuntien välisiin sopimuksiin.
Kuva: Olli Seppälä