Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo luonnehtii asiaa Facebook-sivuillaan historialliseksi. Perussopimuksen allekirjoittaneella järjestöllä on kirkon lähetysjärjestön asema sekä kotimaisessa että ulkomaisessa työssään. Kirkko sitoutuu kohtelemaan kaikkia lähetysjärjestöjä yhdenvertaisin perustein. Järjestö voi saada kolehteja ja seurakuntien avustuksia.
Sopijajärjestön velvollisuutena on noudattaa kirkon tunnustusta ja päätöksiä ja toteuttaa kirkon lähetysstrategiaa. Järjestöt sitoutuvat rahoittamaan hiippakuntien kansainvälisen työn hiippakuntasihteerien tehtäviä. Kyseessä ovat uudet virat, joissa palvelllaan seurakuntien lähetystyön toteuttamista.
Keskitalo on allekirjoittanut sopimukset kirkon puolesta viime perjantaina kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen kanssa. Lisäksi kirkko solmii sopimuksen Kirkon ulkomaanavun kanssa.
Keskitalon mukaan seurakunnilla on jatkossakin oikeus päättää avustusten kohdentamisesta eri järjestöille. ”Nyt on kuitenkin luotu kirkon toimesta seurantamekanismit tilanteisiin, joissa jokin järjestö ei mahdollisesti noudattaisi lähetyksen perussopimuksen ehtoja. Käänteisesti tämä merkitsee sitä, että lähetysjärjestöjen on katsottava noudattavan sopimusta niin kauan kunnes kirkon viralliset päätöksentekoelimet toisin toteavat. Rohkenen siksi toivoa, että tämä uusi tilanne pantaisiin merkille myös seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä”, hän kirjoittaa.
Viime vuosina pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat lopettaneet tai vähentäneet tiettyjen lähetysjärjestöjen tukemista näiden homoseksuaalisuuteen ja naispappeuteen liittyvien kantojen vuoksi. Hiljattain Utsjoen seurakunta päätti lopettaa yhteistyön Suomen Lähetysseuran, mihin vaikutti parisuhteen rekisteröineen parin siunaaminen lähetystyöhön.
Keskitalolta kysytään Facebookissa, kauanko kestää ennen kuin kirkon viralliset päätöksentekoelimet toteavat ettei joku järjestö noudata perussopimuksen ehtoja ja mitkä ovat ne elimet, joiden ääni tässä merkitsee?
”Jos kirkon ulkoasiain neuvosto toteaa sopimusrikkeen, on perussopimuksessa selvät määräajat. Nyt tilanne on vain ollut se, että muutama seurakunta ja seurakuntayhtymä ovat jo tehneet erilaisia johtopäätöksiä asiassa, vaikka vasta nyt on olemassa sopimuksellinen pohja ja seurantamekanismit. Kun kirkkona yritämme elää yhdessä erilaisten vaikeiden asioiden kanssa, olisi hyvin tärkeää edetä järjestäytyneesti ja kirkon yhteisten päätöksentekoelinten kautta”, Keskitalo kirjoittaa yleisenä vastauksena kysymykseen viittaamatta itse suoraan mihinkään yksittäistapaukseen.
Kansliapäälliköltä kysytään myös mahdollisista lähetysjärjestöille tulevista sanktioista. Hän vastaa, että kovin mahdollinen sanktio olisi perussopimuksen irtisanominen huomautuksen ja järjestölle varatun toiminnan korjaamisajan jälkeen. Analyysin tilanteesta ja sopimuksen mahdollisen irtisanomisen tekee Kirkon ulkoasiain neuvosto. Sopimuksen irtisanominen voi puolestaan johtaa kirkon lähetysjärjestön aseman menettämiseen, mistä päättäisi kirkolliskokous.
”Perussopimus viittaa lähetysstrategiaan, jonka mukaan lähetysjärjestöjen on seurakuntien kanssa yhteistyössä kotimaassa toimiessaan noudatettava Suomen kirkon virkajärjestystä ja ulkomailla toimiessaan kunnioitettava kumppanikirkkojen virkakantaa. Samoin lähetysjärjestöjen tulee toimia niin, etteivät ne lisää ulkomailla toimiessaan jännitteitä kumppanikirkoissa”, hän myös kertoo vastatessaan kysymyksiin.