Kirkkokahvin hinta saattaa nousta ja koko kahvinjuontikulttuuri olla tulevaisuudessa uhattuna. Eräiden ennusteiden mukaan ilmastonmuutos saattaa edetessään hävittää suuren osan, jopa puolet maailman kahvinviljelyyn soveltuvasta maa-alasta vuoteen 2050 mennessä.
Kahvisatojen kutistuessa kymmenien miljoonien varsinkin kehitysmaissa asuvien kahvinviljelystä ja -viennistä riippuvaisten ihmisten toimeentulo on vaarassa.
Näin ennustaa syyskuun numerossaan yhdysvaltalainen National Geographic -lehti.
Lehden mukaan hyvälaatuisen Arabica-kahvipavun viljelyalasta saattaa vuoteen 2050 mennessä hävitä Kaakkois-Aasiassa 72 prosenttia, Brasiliassa 62 prosenttia ja Keski-Amerikassa 48 prosenttia. Nämä alueet tuottavat maailman kahvisadosta yli kaksi kolmasosaa.
Sairauksia paremmin kestävän Robusta-lajikkeenkin alasta voi saman ennusteen mukaan kadota miltei yhtä paljon.
Kahvipapu on kasvina hyvin vaativa ja tuottaa hyviä satoja vain optimaalisessa ilmastovyöhykkeessä, sopivalla korkeudella merenpinnasta. Lehden mukaan nousevat lämpötilat saattavat pakottaa viljelijät etsimään uusia viljelyaloja, jotka saattavat olla metsän vallassa tai muuten soveltumattomia kahvinviljelyyn.
Lämpötilojen kohotessa parhailla viljelyalueilla lisääntyvät myös erilaiset kahvipensaalle haitalliset kasvisairaudet ja tuholaiset.
National Geographicin mukaan esimerkiksi Keski-Amerikan kahviviljelmiä kiusannut ”kahviruosteena” tunnettu sienitauti on viime vuosina vähentänyt El Salvadorin kahvisatoa jopa 63 prosentilla. Tuho on käynyt myös Costa Ricassa ja Hondurasissa. Sen sijaan Guatemalassa ja Nicaraguassa tauti on kyetty pitämään aisoissa.
Kahvi on maailmankaupassa arvokas tuote. Maailman suurimmat kahvintuottajat ovat Brasilia (33 prosenttia maailman sadosta) ja Vietnam (19 prosenttia). Kahvintuottajamaita on yli 50.
Suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvinjuojia. Vuonna 2011 suomalainen kulutti raakakahvia 12,2 kilogrammaa, mikä on paahdettuna kahvina 10 kiloa. Seuraavaksi eniten kahvia juodaan Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Kuva: Olli Seppälä