Avuntarvitsijoiden määrän ennakoidaan kirkossa kasvavan tulevina vuosina.
– Pelkona on, että köyhät köyhtyvät entisestään, jos uudistuksissa edetään näin, sanoo diakoniatyön asiantuntija Titi Gävert Kirkkohallituksesta.
Samaan aikaan kirkko painii talousvaikeuksien kanssa. Gävert myöntää, että talousvaikeudet näkyvät jo diakonian resursseissa. Joissakin seurakunnissa diakonian virkoja on jätetty täyttämättä ja niistä on jopa luovuttu, eikä lisääntyneeseen avuntarpeeseen pystytä vastaamaan osoittamalla diakoniatyöhön lisää varoja.
Diakonian tilastoissa esimerkiksi asiakastapaamisten määrä näyttää hiipuneen taantuman aikana. Tilastot eivät Gävertin mukaan kuitenkaan tavoita kaikkea, mitä seurakunnissa tehdään. Tilastoissa ei näy esimerkiksi vapaaehtoisten kouluttamiseen ja ohjaamiseen käytetty aika.
– Viranhaltijaresurssit ovat pienentyneet, mutta vapaaehtoisresurssit ovat kasvaneet ja monipuolistuneet. Diakoniassa näkyy uudenlainen kansalaisyhteiskunta. Diakoniatyöntekijän rooli on olla myös mahdollistaja, kouluttaja ja koordinaattori, Gävert sanoo.
Vaikka taloudellisia lisäresursseja ei ole luvassa, Gävertin mukaan seurakunnat voivat varautua avuntarpeen kasvuun seuraamalla tilannetta aktiivisesti ja ylläpitämällä verkostoja muiden toimijoiden kanssa.
– Seurakuntien toiminta pakolaiskriisissä osoittaa, että pystytään tekemään painopistemuutoksia nopeallakin aikataululla, jos tarvetta on.
Rovaniemellä suunnitellaan diakonialle rahankeräystä
Rovaniemen seurakunnan johtavan diakonin Markku Kukkosen mukaan avuntarvitsijoiden määrä on jo kasvanut lievästi. Tänä vuonna seurakunta on joutunut käyttämään diakonian avustusvaroja arvioitua enemmän.
Parhaillaan Rovaniemellä selvitetään mahdollisuutta järjestää rahankeräys seurakunnan diakoniatyön tukemiseksi. Keräyksen järjestäminen tuli mahdolliseksi 2014, kun rahankeräyslakia uudistettiin.
Myös seurakunnan ensi vuoden talousarvioita valmistellaan parhaillaan, mutta sitä kautta diakonialle ei Kukkosen arvion mukaan ole luvassa lisämäärärahoja.
Syyt diakonian tarpeen kasvulle ovat moninaisia, mutta työssäkäyvien asiakkaiden määrä kasvaa. Tämä on huomattu myös Rovaniemellä.
– Jämptisti suunniteltu talous ei kestä kriisitilannetta, Kukkonen sanoo.
Diakonian virkoja ei Rovaniemellä ole jouduttu lakkauttamaan. Markku Kukkonen pitää virkojen säilymistä tärkeänä, sillä vapaaehtoisilla ei voida hänen mielestään korvata virkatyötä, eikä niitä tulisi esittää vastakkaisina vaihtoehtoina.
Vapaaehtoisilla ja viranhaltijoilla on erilaiset, toisiaan täydentävät tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet.
– Asiakastyö vaatii ammattitaitoa ja osaamista, sillä monesti asiakkaat ovat haasteellisia ja moniongelmaisia. Ammatillisuus tuo myös luottamusta ja suojaa.
Diakoniatyöntekijöiden Liiton toiminnanjohtaja Riitta Hiedanpää on samaa mieltä. Vapaaehtoisten määrän rajukaan kasvu ei vähennä viranhaltijoiden tarvetta.
– Vapaaehtoiset ovat kirkon aarre. Silti edes armeijallinen vapaaehtoisia ei voi korvata työntekijöitä. Vapaaehtoisella on vapaus, diakoniatyöntekijällä virkavastuu. Diakonian ammattilaiset takaavat työn jatkuvuuden ja luotettavuuden.
Kuva: Matti Karppinen. Vantaalla ruoka-avun jakamista helpotetaan kunnan ja seurakunnan yhteistyöllä Yhteinen pöytä -projektissa. Seurakunnan työntekijä Iiro Karjalainen ja vapaaehtoinen Reino Nordström lastasivat Tikkurilan Prisman lahjoituksia kuljetusautoon elokuussa.
Lue myös: