Koulukodissa kasvaneet tarvitsevat erityistä tukea vanhemmuuteen

Koulukotiin nuoruusiässä sijoitetut naiset tulevat ikätovereitaan useammin äideiksi nuorina. Heille myös tehdään enemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin muille naisille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantatutkimus.

Tutkimuksessa noin kolmensadan koulukodissa asuneen naisen lisääntymisterveyttä verrattiin vastaavanikäiseen muuhun väestöön. Naiset olivat asuneet koulukodeissa vuosina 1991, 1996, 2001 ja 2006. Aineisto kerättiin lastensuojelun ja terveydenhuollon rekistereistä. Tuloksista kertova artikkeli julkaistiin tieteellisessä
European Psychiatry

-lehdessä.

– Äidiksi tuleminen nuorena saattaa olla osalle toivottukin tapahtuma. Vanhemmuuteen sopeutuminen voi silti olla haastavaa naisille, joiden elämässä on ollut paljon vaikeuksia ja joiden oma aikuistuminen on vasta alussa, tutkija Venla Lehti sanoo THL:n tiedotteessa.

Raskausaikana suurin naisista tupakoi ja heidän lapsensa syntyvät useammin ennenaikaisina ja pienipainoisina. Näille nuorille tulisi tarjota erityistä tukea lisääntymisterveyden tukemiseen ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisemiseen. Koulukodeissa asuneet äidit elävät myös harvoin parisuhteessa silloin, kun heidän lapsensa syntyvät.

Äidin elintavat vaikuttavat raskauden alkamisesta lähtien merkittävästi lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Keskeinen riskitekijä on äidin tupakointi. Tutkimuksen koulukotitaustaisista naisista raskausaikana tupakoi 78 prosenttia, kun vastaava osuus vertailuryhmässä oli 21 prosenttia. Koulukotiin sijoitetut nuoret ovat yleensä jo ennen sijoitusta monenlaisten palveluiden ja tukitoimien piirissä ja tuen tarve jatkuu myös sen jälkeen. Tilaisuuksia lisääntymisterveyden edistämiseksi olisi. Parhaiten tässä ryhmässä toimivista keinoista tarvitaan kuitenkin vielä lisätietoa.

– Olisi tärkeää ehkäistä epätoivottuja raskauksia ja vähentää raskaudenaikaista tupakointia. Äitejä ja heidän lastensa hyvinvointia ja vuorovaikutusta tulisi tukea, toteaa Lehti.

Koulukotiin sijoitettujen nuorten tausta on usein vaikea. Yleisiä sijoituksen syitä ovat perhe- ja kouluongelmat, päihteiden käyttö sekä rikollisuus. Monet nuoret oireilevat psyykkisesti.

Nyt julkaistu tutkimus on osa THL:n Koulukodin jälkeen -tutkimushanketta. Hanke kartoittaa koulukotiin sijoitettujen nuorten elämänkulkua ja terveyttä aikuisiässä.

Edellinen artikkeliSalon kirkkoherra: ”Onhan tämä rankkaa”
Seuraava artikkeliTutkija: ”Köyhä siirtää toivonsa tuonpuoleiseen”