Messusta voi tehdä brändin

Vaihtoehtomessujen suosio on tärkeä viesti kirkolle. Tätä mieltä on tutkija, teologian tohtori Marcus Moberg, joka kertoo ajatuksistaan Kotimaa Suola -aikakauskirjassa. Suolan uusimman numeron teemana on jumalanpalvelus.

Mobergin mukaan perinteinen jumalanpalvelusmusiikki ei enää onnistu puhuttelemaan nuoria.

– Yhä useampi hakee hengellistä inspiraatiota popkulttuurista ja sen alalajeista, kuten kristillisestä metallimusiikista. Mitä tekee kirkko? Moberg kysyy.

Hänen mielestään kirkkomusiikki eri tyylilajeineen on ihmisen keskeinen tapa ilmaista uskoa. Esimerkiksi yksi Tuomasmessun suosion salaisuus on juuri musiikki ja modernit sovitukset virsistä ja hengellistä lauluista.

Yksi kirkon vastauksista Mobergin määrittelemään haasteeseen ovat erityismessut. Sellaisia ovat muun muassa Dancemessu, Metallimessu ja Pop-messu. Ne houkuttelevat jumalanpalvelukseen omanlaisilla musiikkityyleillään perinteisen messukaavan puitteissa.

Metallimessua ja Pop-messua luotsaa molempia helsinkiläisen Töölön seurakunnan nuorisotyöntekijä Mikko Saari. Saaren mukaan kyseiset messut ovat konseptoituja, ja sikäli ikään kuin brändejä.

– Puhun nyt brändistä sanan hyvässä merkityksessä: ihminen, joka tulee Metallimessuun, tietää minne hän tulee, hän voi olla varma muun muassa toteutuksen tasosta.

Lue Tiina Pihan haastattelu Marcus Mobergista sekä Olli Seppälän laaja artikkeli suomalaisista erityismessuista Kotimaa Suola -aikakauskirjasta.

Edellinen artikkeliRV: TV7:n johto teologisesti kyvytön
Seuraava artikkeliVäitös: Qumranin viisausteksteillä yhteys Tooraan