Uskonnonfilosofit ovat tällä viikolla koolla Helsingissä. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta järjesti kansainvälisen uskonnonfilosofian konferenssin, joka päättyy tänään torstaina. Aiheena on ollut uskonnon alkuperä.
Uskonnonfilosofian yliopistonlehtori Timo Koistinen Helsingin yliopistosta kertoo, että juuri nyt keskustelussa ovat pinnalla kognitiivisen uskontotieteen teoriat, jotka selittävät uskonnon syntyä luonnontieteiden keinoin.
– Luonnontieteelliset selitykset uskonnon synnylle ja olemassaololle ovat olleet vahvasti näkyvillä. Kognitiivinen uskontotiede lähtee liikkeelle siitä, että ihmisillä on aivoissaan luonnollinen koneisto, joka tuottaa yliluonnollisia agentteja koskevia uskomuksia, Koistinen kertoo.
Konferenssissa on keskusteltu muun muassa siitä, voiko luonnontieteiden ja evoluutioteorian keinoin selittää, miksi maailmassa on niin paljon uskontoja ja uskonnollisuutta, ja kuinka hyvin kognitiivinen uskontotiede voi selittää monimutkaisia, vuosisatojen kuluessa kehittyneitä uskontoja.
– Miten kognitiivisen uskontotieteen teoriat selittävät esimerkiksi kolminaisuusopin, Koistinen kysyy naurahtaen.
– Mutta tämä on aika provokatiivinen kysymys. Osa uskontotieteilijöistä ajattelee, että teologisilla opeilla ja ajattelulla on jännitteinen suhde luonnolliseen uskonnollisuuteen. Ajatellaan, että teologia jollain tapaa vääristää sitä, hän jatkaa.
Uskonnonfilosofian näkökulmasta kiinnostava kysymys on Koistisen mukaan myös se, mitä kognitiivisesta uskontotieteestä tulisi ajatella. Onko uskonnon alkuperällä merkitystä vaikkapa uskonnon totuuskysymysten näkökulmasta?
Konferenssissa on puhuttu toki muustakin kuin kognitiivisesta uskontotieteestä. Yksi uusista keskusteluaiheista on uskonnon muutokset nykypäivänä. Konferenssissa on keskusteltu ateistisesta henkisyydestä sekä sellaisesta henkisyydestä, joka ei ole sidoksissa valtauskontoihin, oppeihin tai uskonnollisiin instituutioihin.
Konferenssi päättyy tänään Suomen Akatemian rahoittaman huippuyksikön Järki ja uskonnollinen hyväksyminen järjestämään symposiumiin.
– Siellä keskustellaan siitä, miten kohdataan myös toisella tavalla ajattelevia ja eläviä ihmisiä, Koistinen kertoo.
Kuva: Olli Seppälä