Kirkon viesti on mennyt läpi, jos se nähdään myötätunnon puolestapuhujana ja jos siltä yhä odotetaan Suomessa erityistä solidaarisuutta, sanoo kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta.
Pääministeri Juha Sipilä mainitsi kirkon johdon erikseen puhuessaan hyväosaisten talkoista. Pessi tulkitsee vetoomuksen koskevan välillisesti koko kirkkoa.
– Tutkimusten mukaan suomalaiset odottavat kirkolta erityisesti puhetta ja tekoja vähäosaisten puolesta, enemmän kuin puhetta vaikkapa opista, Pessi sanoo.
Hän johtaa tutkimushanketta, joka selvittää myötätunnon merkitystä työelämässä. Pessin mukaan myötätunto ei ole vain tunne. Siihen kuuluu oleellisena osana toiminta. Pelkät puheet eivät synnytä aitoa talkoohenkeä, joka perustuisi solidaarisuuteen ja myötätuntoon.
Pessi pitääkin haastavana kysymystä keinoista, joilla hyväosaisten myötätuntoa muita kohtaan saataisiin heräteltyä. Hän uskoo myötätunnon rapautuvan, jos kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä kasvaa liian suureksi. Auttaminen vaatii yleensä jonkin kosketuspinnan autettavan maailmaan.
– Meillä on Suomessa sekä huolestuttavia signaaleja kuilusta että paljon hyviä esimerkkejä solidaarisuudesta. Niistä kaikki eivät pääse lehtien sivuille saakka.
Pohjoismaiden kaltaisissa korkean sosiaaliturvan maissa on myös aktiivinen kansalaisvaikuttamisen perinne. Silti hyväntekeväisyys ja julkinen lahjoittaminen koetaan kiusalliseksi ja jopa kielteiseksi. Sen sijaan puhe talkoista ja yhteisvastuusta on helpompi kokea myönteisenä.