Kirkon erityisalojen kohtalo riippuu vallitsevasta kirkkokäsityksestä, arvioi emerituspiispa Voitto Huotari. Huotari puhui Kouvolan kirkkopäivillä Suomen evankelisluterilaisen kirkon erityistyöalojen kohtaloa pohtivassa seminaarissa.
Huotari uskoo erityistyöalojen kehittämisen ja hengellisten herätysten olleen kirkon vastaus yhteiskunnallisiin murroksiin 1960-luvulla. Hän kuitenkin pohtii, onko kumpaankaan enää nykytilanteessa voimavaroja.
Siinä missä herätykset liittyivät kokemuskristilliseen käsitykseen kirkosta, erityistyöalat liittyvät kansankirkkoajatteluun. Huotarin mielestä kansankirkkoajattelu elää nyt iltaruskon aikaa kirkon työntekijöiden ja päätöksentekijöiden keskuudessa.
Kokemuskristillisyyden voimistumisessa hän näkee myönteisiä mahdollisuuksia erityistyöaloille. Tämän kirkkokäsityksen kautta katsovat näkevät, että ihmisen sielunhoidollinen kohtaaminen kuuluu kirkon olemukseen.
– Viime vuosikymmeninä on voimistunut jumalanpalvelus- ja sakramenttikeskeinen kirkkokäsitys. Se ei ole tuntenut samanlaista mielenkiintoa erityistyömuotojen kehittämiseen, Huotari totesi.
Talouden niukentuessa on helppo kysyä, miksi kirkon pitäisi hoitaa esimerkiksi perheneuvontaa yhteiskunnan puolesta. Huotarin mukaan tällainen ajattelu vie harhaan. Jumalanpalvelusyhteisö tarvitsee tuekseen myös ihmisten arjessa vaikuttavan seurakuntatyön.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä