Lehtikielessä pappi on harvoin pelkkä pappi. Erityisesti iltapäivälehdillä on tapana antaa papistolle selittäviä etuliitteitä, jotta jutun aihe välittyisi lukijalle mahdollisimman nopeasti. Ainakin näillä seitsemällä tavalla pappeja on nimitelty viime vuosina.
Pätkäpappi
Pätkäpappi ei ole tavallista lyhytkasvuisempi pappi vaan pätkätyöläinen. Yle Uutiset
kertoi vuoden alussa, että jopa 90 prosenttia viime vuonna vihityistä papeista aloitti määräaikaisessa työsuhteessa. Pätkäpapit ovat seurakuntien säästökuurin lapsia, kertoi jutun otsikko. Se sai Aristoteleen kantapään vääräleuat pohtimaan, minkälaisia karkeloita seurakuntien säästökuurit oikein ovat, jos niiden seurauksena syntyy lyhytkasvuisia kirkonmiehiä.
Kypäräpappi
Pilapiirtäjä Kari Suomalainen
piirsi aikoinaan kokoomuslaisen hahmon lihavaksi ja kypäräpäiseksi papiksi. Kypäräpappi jäi elämään yleiskieleen konservatiivista kokoomuslaista kuvaavana sanana, mutta taitaa olla auttamatta vanhentunut. Uudessa vastikään valitussa eduskunnassa kokoomuksella ei nimittäin ole yhtään pappia. Sen sijaan perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja sosiaalidemokraateilla pappisedustaja on.
Valepappi
Valepapilla tarkoitetaan pappia, joka toimii pappina ilman siihen vaadittavaa koulutusta ja vihkimystä. Tällaisesta Varsinais-Suomessa ilmi tulleesta tapauksesta uutisoi
Ilta-Sanomat vuonna 2005 otsikolla Valepappi vihki ja hautasi 26 vuotta. Valepappeja tunnetumpia ja ehkä myös pelätympiä ovat valelääkärit.
Iltalehti laajensi sanan merkitystä muutamaa vuotta myöhemmin. Se kertoi valepapista, joka paljastui papiksi pukeutuneeksi rosvoksi.
Rokkipappi
Monenmoiset erikoispapit ovat ansioituneet papillisten hyveiden lisäksi myös jollakin toisella elämänalueella. Rokkipappeina tunnetaan ainakin Mikko Salmi ja Tarvo Laakso. Kotimaa24
kertoi viime viikolla koomikkopapeista. Heitäkin on Suomessa lukuisia.
Huippupappi
Sellainen on teologi ja kirjailija Jaakko Heinimäki, jos Ilta-Sanomien toimittajalta Tuomas Manniselta kysytään. Manninen otsikoi juttunsa Heinimäen kirjasta Huippupastori kokosi syntisen virsikirjan.
Peruspappi
Julkisuudessa ovat edellä mainittujen lisäksi esiintyneet ainakin kirvespappi, nallepappi ja kookospappi. Mutta minkälainen mahtaa olla peruspappi? Lehtikieli tuntee nimittäin myös sellaisen.
Jyväskylän ylioppilaslehti otsikoi pari vuotta sitten oppilaitospastori Kimmo Niemisestä kertovan juttunsa
Ei mikään peruspappi. Jutun ingressissä kerrottiin, että Nieminen koodaa nettisivuja, pohtii elämän tarkoitusta eikä halua käännyttää. Peruspappi ei ilmeisesti koodaa eikä pohdi mutta haluaa käännyttää.
Vantaan Lauri
kertoi 2000-luvun alussa nuorisopappi Jaakko Karasta, joka ei ole ”ihan tavallinen peruspappi”. Lehden mukaan se johtuu siitä, että Kara harrastaa kreikkalaista kansantanssia. Myöskään kreikkalaista kansantanssia ei siis peruspappi harrasta.
Peruspappeutta lähestyttiin positiivisesta näkökulmasta kolmen vuoden takaisessa Palokkalehdessä. Jutussa pastori Seppo Hautalahti tunnustautui peruspapiksi.
– Pidän kovasti papin arkityöstä, sillä silloin saa olla mukana ihmisten arjessa. Olen tälläinen peruspappi, Hautalahti kuvaili lehdelle.
Jutun otsikossa kuvaa peruspapista täydennettiin kertomalla, että Peruspappi turvaa raamattuun ja sanomalehteen. Sellainen on peruspappi!
Kuva: Minerva Seppälä
Ilmoita asiavirheestä