Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen ihmettelee Suomen Kuvalehden Rajalla-blogissa miksi uskonnon opetusta vähennetään tilanteessa, jossa uskontojen näkyvyys pikemmin kasvaa. Sekä lukion että perusopetuksen uudessa tuntijaossa uskonnonopetus on joutumassa leikkausten kohteeksi.
Uskontojen näkyvyys on Komulaisen mukaan nykyään huimasti suurempi kuin esimerkiksi 80-luvulla, jolloin Komulainen itse opiskeli lukiossa peräti viisi kaikille yhteistä uskonnon kurssia. Tulevaisuuden lukiolaisilla yhteisiä kursseja on vain kaksi.
”Perin ristiriitaiselta vaikuttaa uskonnon tuntimäärän leikkauksia vasten, että uusissa opetussuunnitelmissa halutaan muuten panna painoa globaalikasvatukselle. Omien matkailukokemusteni valossa väitän, että uskonto on englannin jälkeen tärkein kouluaine, jos halutaan valmiuksia toimia globaalissa toimintaympäristössä!”, Komulainen kirjoittaa.
Hänen mukaansa uskontoihin liittyvät tiedot ja taidot ovat tärkeitä varsinkin Euroopan ulkopuolella.
”Jos halutaan parantaa suomalaista kilpailukykyä, uskontoihin liittyvillä tiedoilla ja taidoilla voisi olla oma panoksensa”, Komulainen ehdottaa.
”Mikään ei ole niin kaukana todellisuudesta kuin joidenkin suomalaisten bisnesoppaiden neuvo, että uskonnosta tai politiikasta ei saisi puhua. Uskonto on erinomainen keskustelunaihe Aasiassa, joskus jopa politiikka.”